maanantai 26. heinäkuuta 2010

Afganistanin todellisuus

Vihdoin se tapahtui! Wikileaksin kautta julkaistiin 92 000 salaista raporttia koskien Afganistanin sotaa vuosina 2004-2009. The New York Times Yhdysvalloissa, The Guardian Englannissa sekä Der Spiegel Saksassa saivat tutustua materiaaliin etukäteen ja julkaisivat runsaasti materiaalia. Keskustelu käy kuumana kaikkien lehtien verkkosivuilla. Tätä oli osattu jo odottaa, kun Pentagon ilmoitti kesäkuussa etsivänsä wikileaksin perustajaa estääkseen salaisten raporttien ulostulon. Aiemmin tänä vuonna Wikileaksin kautta ulos tuli nähtäväksi video jossa Yhdysvaltojen armeijan helikopterista ammuttiin Bagdadissa muiden muassa uutistoimisto Reutersin työntekijöitä.

Raporteissa tuli ilmi esimerkiksi useita tapahtumia joissa yhteensä satoja siviilejä on tapettu ilman syytä. Lisäksi asiakirjoista selviää myös, kuinka sodankäynnissä on siirrytty yhä enemmän kauko-ohjattuihin iskuihin.Erityisjoukoissa on ollut käytössä myös niin sanottu musta yksikkö, jonka tehtävänä on ollut ottaa kiinni talebanjohtajia elävinä tai kuolleina, ilman oikeudenkäyntejä.

Jotta Yhdysvallat operaation pääorganisaattorina ei joutuisi vastaamaan ikäviin kysymyksiin tai käymään keskustelua Afganistanin todellisuudesta, kiiruhti Valkoinen talo luonnollisesti tuomitsemaan tällaisten tietojen julkistamisen. On aina hyvä hetki syyttää toisia kun oma pää uhkaa pudota. Barack Obama on myös siitä onnellisessa asemassa, raporttien päättyessä vuoteen 2009, että hän voi aina syyttää kaikesta edellistä presidenttiä. Raporteista on selkeästi nähtävissä miten raaka ja brutaali todellisuus Afganistanissa on vallinnut jo vuosia, miten Taleban on edelleen voimissaan ja miten "rauha" ja "demokratia" ovat yhä vain kaukaisia haaveita. Ehkä tämä sitten johtuu edellisen presidentin "aliresursoinnista". Tai sitten ei.

Luonnollisesti Yhdysvalloissa ollaan kuitenkin nyt huolissaan myös "kansallisesta turvallisuudesta". Nyt onkin paha paikka kun kuka tahansa pääsee näkemään miten nerokkaita strategioita kammioissa on hiottu viimeiseen terään saakka ja kaikki tämä työ joudutaan aloittamaan alusta. Että oikeestaan, ihan turha käydä syyttämään jos ei mitään onnistumisia Afganistanissa tule, sanotaan nyt vaikka seuraavaan 30 vuoteen. Mitäs pilasitte meidän leikit julkaisemalla kaikelle kansalle nähtäväksi meidän salaiset operaatiot. Ainahan niissä vähän viattomienkin henkiä lentelee menemään. Rapatessa roiskuu.

Suomalaiset tietysti katselee nätisti vierestä, kauhistelee vähän ja toteaa että eipä tämä oikeastaan meille kuulu, meillähän on vaan rauhanturvaajia ja me vaan turvataan rauhaa. Ei me missään sodassa olla, höpö höpö, eikä sellaisesta mitään tarvitse edes puhua. Tietoturvan tärkeydestä voidaan kyllä puhua. Ja Natosta. Nato-keskustelu voitaisiin aloittaa vaikkapa nyt.

Wikileaksin perustaja Julian Assange toteaa haastattelussa: "I enjoy helping people who are vulnerable. And I enjoy crushing bastards." Näihin lauseisiin on helppo yhtyä. Toivon todella että viimeistään nämä raportit saa yhä useammat ihmiset avaamaan silmänsä ja näkemään mitä Afganistanissa todella tapahtuu ja on tapahtunut jo vuosia. Ei, se ei ole yesterdays news, se on jatkuvaa tavallisten ihmisten eloonjäämistaistelua, ihmisten jotka haluavat vaan elää arkea ja olla rauhassa. Se on sotaa, se on politiikkaa ja se on rumaa ja väärin ja se pitää lopettaa. Mielellään vaikka heti.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti