sunnuntai 3. kesäkuuta 2012

Vegaanista, epävegaanista, vegaanista

Kirjoittelin helmikuun loppupuolella vegaanisesta tammikuusta. Kerroin, että sen sijaan että olisin täysin vegaaninen tammikuun ajan, on minulla pyrkimyksenä olla lähes vegaaninen elämässäni tammikuun jälkeenkin. Nyt kun ollaan käännytty kesäkuulle, voisi kai vähän tarkastella miten tämä projekti on sujunut.


Teimme aluksi lasten kanssa listan vegaanisia ruokia, joista saattaisimme kaikki pitää ja aloimme yksi kerrallaan tehdä ja kokeilla niitä. Sitä mukaa siirrettiin ruokia listalle "Kokeiltu ja tykätty". Lista lapsille kelpaavista ruoista on huomattavasti lyhyempi kuin minulle kelpaavista, mutta kevyesti parin kolmen viikon ruoat siinäkin on.

Maitotuotteiden korvaaminen on ollut helppoa kuin heinänteko. Soija- ja kauramaidot, vanukkaat, jogurtit ja kermat on tehnyt elämästä helppoa. Niitä löytyy myös laajat valikoimat molemmista lähikaupoistani. Ainoa ongelma ehkä tässä on se, että lapset eivät juo kaura/soijamaitoa, eikä myöskään syö muroja/mysliä sen kanssa. Eli toistaiseksi ruokajuomana on ollut vesi tai mehu ja aamu/iltapalat on muodostunut muista elementeistä. Jatkamme kokeiluja.

Myöskään kananmunia en ole joulukuun jälkeen ostanut. Pyrin kaupassa katsomaan myös kekseistä ym. tuotteista ettei niissä olisi kananmunaa. Poikkeuksena Hälsans Kök- soijanakit, pihvit ym. En ole löytänyt niille korvaavaa tuotetta, joka ei sisältäisi kananmunaa.

Tämä on sujunut niin hyvin, että tarkoitus on jatkaa tällä linjalla ja vielä mennä askelia eteenpäin. Olen ajatellut luopua syksyllä työpaikkaruokailusta ja ottaa mukaan omat (vegaaniset) eväät. Jokainen, joka tietää, miten haastavaa ruoanlaitto minulle on ollut, ymmärtää miten iso askel tämä on (ja miten isoja riskejä se sisältää). En kuitenkaan raaski vaatia työpaikalla vegaanista ruokaa, kun se tehtäisiin vaan minulle, enkä usko sen laadun olevan kovin hyvä. (Lisäksi stressaisin siitä, että ruoka heitetään pois jos en sitä syö ja näinollen yrittäisin ahtaa itseeni sen kaiken laaduttoman ruoan ja no niin..)

Tarkoituksena on myös lopettaa esimerkiksi työpaikalla epävegaanisten tarjoamisten syöminen ja pyrkiä ravintoloissakin ottamaan vegaaninen vaihtoehto tai ylipäänsä mennä  ravintoloihin joissa sellaisen voi saada.



Toiseksi, nyt kesän projektina on opetella leipomaan vegaanisesti. Toistaiseksi olen tehnyt vegaanista marjapiirakkaa. Valikoimaa voi laajentaa. Siskoni teki lapseni syntymäpäiville ihanan vegaanisen täytekakun. Reseptejä on internet tulvillaan.Lapsetkin on innoissaan tästä projektista.

Mistä en ole voinut luopua: juusto. Käytän sitä merkittävästi vähemmän. Harvoin leivän päällä, en koskaan enää salaateissa. Mutta käytän kuitenkin. Matkustaessa aion edelleen keskittyä siihen että ruokaa on riittävästi. Mikäli on mahdollista olla vegaaninen, hyvä niin. Mikäli ei, ei se mitään.

Alkuun stressasin paljon lasten ruokailuista ja reaktioista. Se oli turha pelko. Tämä projekti on tehnyt hyvää koko meidän perheen ruokailukulttuurille. Se, että kiinnitän enemmän huomiota siihen, mitä syömme, näkyy myös rauhallisempina ruokailuhetkinä ja suunnitelmallisempana arkena. Lasten lempiruoka on pinaattiletut. Iltapalaksi tehdään viikonloppuisin vohveleita. Hedelmiä ja salaatteja syödään enemmän kuin ennen. Luotan siihen, että lapset kasvavat ja voivat hyvin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti