tiistai 7. elokuuta 2012

Uutta Koijärveä etsimässä

Huhtikuussa 2012 päätimme aloittaa muutaman muun kanssa vihreän yhteisöblogin. Sen tarkoituksena oli olla "yhteisöblogi, jossa käydään ideologista keskustelua Suomen vihreästä liikkeestä ja vihreiden tulevaisuudesta"

Olen kirjoittanut blogiin toistaiseksi kaksi tekstiä. Ensimmäisessä kirjoitin vihollisista. Siitä seurannut keskustelu oli osittain ennalta odotettua. Sitä miten hirveän ikävää tuollainen vihollispuhe. Että eikö voitaisi vaan luoda yhteisiä pelisääntöjä. Miksi pitää osoittaa vihollisia. Osittain tuli kiitostakin ja ymmärrystä siitä, että vastustajat on hyvä tunnistaa ja osoittaa.Aika on loppumassa kesken.

Toisen tekstin raavin kokoon kesken lomailun. Pohdin enemmän henkilökohtaisesti omaa suhdettani politiikkaan ja punavihreyteen. Tekstini nousi turhautumisesta joka on jatkunut myös sen julkaisemisen jälkeen. Jostain syystä tovereilla vasemmalla on suuri tarve lyödä Vihreitä aina kun siihen vähänkin tulee mahdollisuutta (ja välillä muuten vaan). En ymmärrä sitä. En ymmärrä mistä sellainen inho rakentuu. Rakkaat viholliset ja lähellä olevien kanssa aina skabataan ja joo joo, en silti ymmärrä sitä: en itse koe vastaavaa tarvetta käyttää mitään aseita vasemmistoa vastaan.

Lisää kirjoituksia toivottavasti seuraa. Olen hahmotellut kirjoittelevani enemmänkin tuosta sinipunaoikeavasenteemasta. Ja vihollisistakin pitäisi kirjoittaa lisää. Vaikka osoittaa niitä, yksi kerrallaan. Sitten olisikin tosi suosittu tyyppi!

Itse yhteisöblogiin kirjoittaminen on ollut hyvä kokemus. Toimituskunnan tuki kirjoitusten kommentoinnissa on ollut korvaamatonta ja auttanut jonkinlaiseen kirjoitusblokkiin mistä kärsin koko ajan. Mietin koko ajan liikaa sitä, mitä voi ja saa kirjoittaa, mitä on jo sanottu, mitä ei vielä ole sanottu, onko kirjoitukseni riittävän hyvää/ymmärrettävää/konkreettista/teoreettista/mitä ikinä. Myös deadlinet ovat minunlaiselle suorittajalle olleet avuksi. Pitäisi kehittää itselle sellaisia omankin blogin suhteen..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti