maanantai 28. tammikuuta 2013

Valtuustoblogi 1/2013: Luottamushenkilövalinnat

Ensimmäinen valtuustonkokous on takana. Lukuunottamatta pientä hämmennystä kun tajusin aloitteiden käsittelyssä etten tiedä miten äänestäminen tapahtuu, kaikki sujui hyvin. Ja sujui se äänestäminenkin, kun vaan katsoi muilta mallia, että jaa vai ei.. no ei sentään.

Ensimmäisessä kokouksessa siis lähinnä nimitettiin luottamushenkilöt. Alkuun pari kokoamaa pidetyistä puheista, lopussa Vihreiden luottamuspaikat Tuusulassa.

Valtuuston puheenjohtajaksi valittiin TuPun Tuija Reinikainen. Tuija nosti puheessaan esiin valtuustokauden suurimmaksi haasteeksi kuntarakenteen muutoksen: kuntarakennelain muutoksen, mahdolliset kuntaliitokset ja metropolihallinnon ongelmat. Tuli taas todettua se mikä ennenkin, jos kumppaneita haetaan on Kerava ja Järvenpää siihen todennäköisimmät kaverit.

Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Kokoomuksen Sanna Kervinen joka luonnollisesti puhui taloudellisesta taantumasta, tiukasta talouskurista, vastuullisesta menojen leikkauksesta ja tulojen kasvattamisesta. Hän puhui myös avoimuuden tärkeydestä ja siitä miten

vaikka hallituksen kokoukset ovatkin suljettujen ovien takana, on ovet vertauskuvallisesti auki kaikille, sekä valtuutetuille, yhdistyksille, että kaikille kuntalaisille.

Radikaalia avoimuutta a'la Kokoomus. Avoimuutta suljettujen ovien takana.

Merkittävänä kehityksenä mainittakoon että Kasvatus- ja koulutuslautakunnan tuore puheenjohtaja lupasi, että Nuorisovaltuuston edustaja on tervetullut tästä lähtien myös Kasko-lautakunnan kokouksiin. Tätä onkin toivottu hartaasti!

Kuriositeettina kerrottakoon, että ensimmäisessä kokouksessa kuultiin myös ainakin kaksi "ajatelkaa lapsia!"-puheenvuoroa ja että en ollut tajunnut, että valtuutetuille on tarjolla ennen kokousta kahvia, teetä ja jotain syötävää, ennenkuin emäntä kävi erikseen kertomasta kokoustarjoiluista kokouksen puolivälissä. Tästä se lähtee!

Vihreiden luottamuspaikat:

Kunnanhallitus:
Varajäsen: Eeva-Liisa Nieminen

Nuorisolautakunta:
Puheenjohtaja: Ilona Toivanen
Varajäsen: Heidi Grundström

Sosiaali- ja terveyslautakunta:
Heidi Grundström
Vara: Mika Kolehmainen

Sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöasioiden jaosto:
Heidi Grundström
Vara: Mika Kolehmainen

Kulttuurilautakunta:
Eeva-Liisa Nieminen
Vara: Jari Hämäläinen

Tarkastuslautakunta:
Outi Huusko
Vara: Ilpo Isoluoma

Keskusvaalilautakunta:
Vara: Leila Sonkkanen








sunnuntai 27. tammikuuta 2013

Tulevaisuuden nuoret

Vietin kaksi ajatuksia rikastuttavaa päivää EDUCA-messuilla. Vaikka messut välillä tuntui paikalta josta kerätä mahdollisimman paljon kyniä (jotka kuitenkin kaikki katoaa ennen seuraavia messuja) ja karamellejä, riitti pari täsmäluentoa ja paneelikeskustelua tekemään kokemuksesta arvokkaan.

Ensimmäinen oli tulevaisuustutkija Ilkka Halavan luento tulevaisuuden nuorista. Kirjailen tähän hieman alustavia hapuilevia ajatuksia mitä esitys minun päähäni sai sinkoilemaan.

Halavan luento oli ihanan soljuva, tunsin hetkellisesti palaavani sosiologian luennolle, jossa käsitellään kuluttaja-asiakkuus-identiteettiä ja transparenssin aikakautta. Mediaympäristö tekee kaikesta läpinäkyvää, syy-seuraussuhteet on näkyvillä ja lupaukset paremmasta ympäröi kaiken. Tulevaisuuden nuoret eivät rakenna identiteettiään työn kautta. Toisaalta tunnistin kipeän todellisena nuorten ajattelun elämästä jonka mukaan

Toiset ovat matkalla kohti hyvää elämää, (sellaisena kun media sen esittelee) ja toiset kokevat, että elämä on hyvät bileet, joihin itse ei ole saanut kutsua.

Halavan luennon ehkä järkyttävin pointti oli palautteen antamisessa ja saamisessa. Hänen mukaan ihminen saa vuodessa 10 minuuttia positiivista palautetta ja noin 2500 minuuttia negatiivista. Suurin osa tästä on palautetta mitä ihmiset itse antaa itselleen. Sosiaalisessa mediassa suhde sensijaan on päinvastainen.

Suomalainen kulttuurikoodi sanoelee, että vain negatiivinen palaute on palautetta. Toisaalta tulevaisuuden nuoret ovat kasvaneet sosiaalisen median ympäröiminä tai läpäiseminä ja ovat tottuneempia antamaan ja saamaan positiivista palautetta. Töissä niinikään yleisesti keskitytään tekijän vahvuuksiin ja kontekstiosaamiseen, tai näin pitäisi olla (onko näin julkisessa palveluntuotannossa onkin sitten erillisen pohdinnan paikka, jonkun luennon dioissa ilmeni häkellyttävän paljon ongelmia nimenomaan kunnan organisaatiorakenteessa ja esimiestyöskentelyssä).

Toisen päivän paneelikeskustelussa Helsingin nuorisotoimenjohtaja Tommi Laitio  kertasi nuorisokyselyä, jonka mukaan nuoret luottavat entistä enemmän auktoriteetteihin kuten poliisiin, mutta entistä vähemmän itseensä ja vertaisiinsa. Nuoret eivät koe voivansa itse vaikuttaa asioihin tai edes yhdessä ikäistensä kanssa voivansa saada mitään aikaan. Tämä ei voi olla suuntaus mitä vahvistetaan, päinvastoin peruskoulun ja lukion uudessa opetussuunnitelmassa tulisi kaikin keinoin ohjata koulutusta vertaisoppimisen suuntaan.

Tässä vaiheessa huomaan, että minulla on niin paljon sanottavaa tähän, että jatkan nuorten palveluista organisaatiotasolla myöhemmin. Tämän päivän ja tulevaisuuden nuoret on kuitenkin se lähtökohta, mistä pitää lähteä miettimään palveluiden ja järjestelmän, politiikan lähtökohtia. Toisaalta tuo palautteen rooli nousee mitä suurimmissa määrin esiin myös nuorten kanssa työskentelevien keskuudessa ruohonjuuritasolla: paitsi suhteessa nuoriin, myös suhteessa toisiinsa.

Mitä todennäköisimmin minut nimitetään huomisessa valtuuston kokouksessa nuorisolautakunnan puheenjohtajaksi, missä tulen seurailemaan tiiviisti nuorisotakuun toteutumista Tuusulassa. Toisaalta erityisopettajan työssäni teen kaikkeni ettei koulupudokkaita pääsisi tulemaan. Koen, että nämä tehtäväni tukevat toisiaan hyvin. Toisaalta näin varmistuu se, että tulen seuraavat vuodet olemaan tiiviisti naimisissa nuorten syrjäytymisen ehkäisyn kanssa, teeman joka minua myös eniten kiinnostaa.

sunnuntai 6. tammikuuta 2013

Vegaaniarkea 2013

Vuoden aluksi vietetään perinteisesti lihatonta tammikuuta ja sitten vielä siitä tiukempaa versiota, vegaanista tammikuuta. Vuosi sitten kirjoittelin aiheesta tällaista. Tavallaan oma vegaaniuteni lähti liikkeelle juurikin tuosta tammikuusta vuosi sitten. Alkuvuodesta pyrin kotikokkailemaan vegaanisesti, kesäkuun alussa se oli kokopäiväistä ja syksyn tullen aloin ottaa töihin mukaankin vegaaniset eväät.

Mitä me sitten syödään, lasten kanssa etenkin? No kaikkea sitä mitä ennenkin. Nykyään vegaanina on Suomessa melko helppoa, ainakin jos on edes jotenkuten pääsy isompiin kauppohin. Meidän lähikaupastakin löytyy aika hyvin tofut, kauramaidot ja soijavanukkaat. Jotain erikoisempia tuotteita pitää sitten hakea vähän kauempaa. Mutta enää ei siis tarvitse keitellä mitään 10 litran kattilallista soijamaitoo vedestä ja pavuista. Senkus hakee kaupasta.

Listaan tähän muutamia ruokia mitä nyt viime aikoina on tehty, reseptejä en kirjoita, mutta kerron miten eläinkunnan tuotteet on korvattu. Muuten voi sitten tehdä ihan millä tahansa reseptillä.Sen jälkeen listaan muutamia hyödyllisiä linkkejä. Kannattaa rohkeasti kokeilla, tehdä edes osa ruoista vegaanisina!

Ruokia:

Makaronilaatikko:
Jauhelihan tilalla 2dl soijarouhetta, vettä ja soijakastiketta (+porkkanaa tms. halutessa), ei kananmunia, maidon tilalla kauramaito/kermaseosta.

Lasagne:
Bolognesesta soijabolognese (jauhelihan tilalle soijarouhe), juustokastikkeen tilalle kaurakermaa. Halutessa päälle jotain juustonkorviketta. 

Pinaattiletut:
Ei kananmunia, maidon tilalla kauramaito/vichyvesiseos.

Nakkikeitto:
Kasvisliemikuutio, soijanakit (on käytetty Hälsans Kök-nakkeja, niissä on kananmunaa, mutta en ole onnistunut löytämään hyviä soijanakkeja missä ei olisi, tämä ruoka siis on ollut lähinnä lapsille)

Soijarouhekeitto:
Jauhelihakeiton ohjeella: kasvivsliemikuutio, jauhelihan tilalla soijarouhetta. Rakettispagettia sekaan heitettynä on kans ihan jees.

Risotto:
Jauhelihan tilalle soijarouhetta tai sieniä.

No sit tietty kaikki ne pitsat ja tortillat, sosekeitot ja padat, pastat ja salaatit mutta olkoon ne nyt..

Leivän päälle/välipalaksi:

Papu-, avokado-, kikhernetahnat:
Joukkoon vähän sitruunaa ja valkosipulia ja sauvasekoittimella sekaisin.

Vohvelit ja letut:
Ei kananmunia, maidon tilalle kauramaito+vichyvesiseos (tulee hauskanmakuisia jos käyttää erilaisia makuvichyjä :))

Muffinsit:
Sain äidiltäni tosi hyvän muffinsiohjeen jossa tarvii vaan vaihtaa piimää soijajogurttiin niin on vegaanista. Aika monet ohjeet on tosi helposti muokattavissa. Kananmunan korvaan kakkupohjassa banaani- tai omenasoseella, pullataikinassa omenamehu on hyvää maidon tilalla.

Soija/kaurapohjaiset jogurtit, vanukkaat, leivän päälle marinoitua tofua, seitania jne. Onhan noita.

Vegaaniset jouluruoat (murto-osa niistä)

Linkkejä:

-Vegan Challenge 2013 Facebookissa: Ystäväni Jonas Biström loi haasteen, johon jo yli 1000 on tarttunut. Tapahtuman seinältä löytyy kannustavia viestejä, kysymyksiä ja vastauksia, reseptejä jne. Tähän liittyen on luotu blogi, jossa on reseptejä kuukauden jokaiselle päivälle.

- Vegaanituotteet.net: Täällä on hyviä listauksia kaupan tuotteista, mikä on vegaanista ja mikä ei. Olen monesti tarkistanut vaikkapa joulutorttutaikinat tai jotkut karkit tuolta sivustolta.

-Vegaaniliitto: Paljon tietoa, ruokaohjeita, materiaalia.

Käyttämiäni vegaanisia ruokablogeja:
- Vegaaninen versio
 - Chocochili

Vegetukku: täysin vegaaninen verkkokauppa, lisäksi myymälät Turussa ja Lappeenrannassa.

Oikeutta eläimille-foorumilla on kasvissyöntiin ja veganismiin keskittyvä osio, mistä olen myös löytänyt paljon hyviä neuvoja ja reseptejä.

Näillä pääsee jo hyvin alkuun ja vähän pidemmällekin :)

Ps. Tänä vuonna itselläni on tarkoitus viedä veganismia vielä vähän pidemmälle, alkaa tutkia tarkemmin e-koodeja, sekä esim. kosmetiikkaa ja vaatteita. Lisäksi suunnitteilla on tehdä meidän omaan pieneen pihaan pienenpieni kasvimaa kesällä! Sitä projektia seuraillaan tässä blogissa sitten kesällä, aloitin jo ostamalla alennusmyynnistä Suuren Suomalaisen Puutarhakirjan!