keskiviikko 27. helmikuuta 2013

Metropolialueen Vihreät vahvan metropolihallinnon puolesta


Vahva metropolihallinto tasaa sosiaalisen vastuun ja lisää demokratiaa
(Tiedote julkaistiin 12.2.2013 yhteisen keskustelutilaisuuden pohjalta) 

Kaikkien metropolihallinnon esiselvityksessä mukana olleiden kuntien (Helsinki, Espoo, Hyvinkää, Järvenpää, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vantaa ja Vihti) vihreät valtuustoryhmät haluavat metropolialueelle vahvan yhteisen
metropolihallinnon. Vaaleilla valittu metropolivaltuusto päättäisi jatkossa  muun muassa liikenteeseen ja yleiskaavoitukseen liittyvistä kysymyksistä.
Vihreät ovat yhtä mieltä siitä, että metropolivaltuusto tulisi valita suoralla kansanvaalilla. Demokratian ja alueellisen edustavuuden parhaasta toteuttamistavasta vihreillä on kahdenlaista näkemystä: osan
mielestä koko metropolialueen tulisi olla yhtä suurta vaalipiiriä, osa näkee vaalipiirin jakamisen pienempiin osiin olennaisena. Jatkovalmistelussa tulisikin selvittää tarkasti, millainen malli takaisi parhaiten demokratian toteutumisen.
Vihreät haluavat siirtää vallan kuntayhtymien kabineteista takaisin kansalle. Asukkaille pitää myös antaa lisää mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elinympäristöönsä. Tämä onnistuu lisäämällä lähidemokratiaa ja suoria vaikuttamisen mahdollisuuksia.
Neljäntoista kunnan vihreiden valtuustoryhmien mukaan metropolihallinto on paras keino lisätä metropolialueen kilpailukykyä ja korjata seudun maankäytön ja liikenteen ongelmia. Yhteisen metropolikaavan avulla voidaan kehittää yhdyskuntarakennetta ekologisesti kestäväksi, vähentää
alueellista eriarvoisuutta ja jakaa sosiaalista vastuuta metropolialueen rajojen sisäpuolella. Vihreiden mielestä kuntarajat eivät saa olla esteenä sille, että kuntalainen saa tarvitsemansa palvelun.
Vihreiden mukaan metropolikaavan on turvattava seudulliset viheryhteydet sekä tehokas joukkoliikenne. Myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvilla metropolialueen asukkailla on oikeus toimivaan joukkoliikenteeseen.
Toimintakykyisellä metropolihallinnolla olisi demokraattisen päätöksenteon lisäksi vahva rahoitus.

Allekirjoituksena 14 kunnan vihreiden valtuustoryhmien puheenjohtajat
Inka Hopsu, Espoo
Emma Kari, Helsinki
Aki Korpela, Hyvinkää
Katri Kakko, Järvenpää
Juha Pesonen, Kauniainen
Hanna Rautamies, Kerava
Suvi Terho, Kirkkonummi
Sirpa Repo, Mäntsälä
Tarja Haaranen, Nurmijärvi
Liisa Haapakoski, Pornainen
Rauno Haapaniemi, Sipoo
Ilona Toivanen,Tuusula
Anniina Kostilainen, Vantaa
Heidi Sume-Hänninen, Vihti

sunnuntai 24. helmikuuta 2013

Tuusula 2025

Vietin ennen talvilomaa kaksi päivää kunnanhallituksen seminaarissa Hämeenlinnassa pohtimassa hallituksen jäsenien, valtuuston puheenjohtajiston sekä valtuustoryhmien ja lautakuntien puheenjohtajien kanssa Tuusulan kunnan strategiaa, sekä budjetin aiheuttamia haasteita tälle vuodelle.

Strategia on tarkoitus laatia tämän kevään aikana ja siinä tullaan järjestämään keskusteluilta myös kuntalaisille. Jo aiemmin on ollut arvokysely Tuusulan kunnan luottamushenkilöille ja työntekijöille. Vaikkakin tuo strategia jota nyt laaditaan, ei ehkä ulotu tuonne vuoteen 2025 sai se minut miettimään Tuusulan tulevaisuutta pidemmällekin.

Mitä siis toivon tulevaisuuden Tuusulan olevan:

Laajempi pinta-alaltaan: Toivon Tuusulan olevan aktiivinen kuntaliitoskeskusteluissa, etenkin Järvenpään ja Keravan suuntaan. Tämän hetkenkin keskustelu on vakuuttanut minut siitä, että itsenäinen Tuusula jäisi joko torsoksi, josta pilkottaisiin palasia kuka mihinkin suuntaan, ja toisaalta palveluita leikataan myös. Mielestäni on älyllistä epärehellisyyttä väittää että kuntaliitokset vie lähipalvelut: Eiköhän niitä ole karsittu aika hemmetin rankalla kädellä jo 20 vuotta ja sama meininki vaan jatkuu, oli liitoksia eli ei.

Radanvarsikaavoituksen kuningatar:Tällä hetkellä Tuusulan yhdyskuntarakenne nojaa valitettavan paljon yksityisautoiluun. Jatkossa tämä ei enää ole mahdollista.

Osa vahvaa metropolihallintoa: Jotta sekä tämän kohdan edellä, että tämän kohdan jälkeen tulevat kohdat toteutuisi..

Uudenmaan joukkoliikenteen kehittäjä: Pikaraitiotie Hyrylästä Keravalle? Why not!

Työntekijöistään huolehtiva ja välittävä työnantaja: Tulevaisuudessa Tuusulan kunnassa on sellainen työhyvinvointiohjelma jota kelpaa markkinoida uusille työnhakijoille. Myöskään työsuhteiden ketjuttamista ja kohtuuttomia määräaikaisuuksia ei ole. Jotta kuntaan saadaan pätevät työntekijät, on pakko kehittää aiempaa palkitsevampia työoloja työntekijöille.

Alueiden eriytymistä ennaltaehkäisevä: Lisää sekaisin vuokra-asuntoja ja omistustontteja. 

Luonnostaan huolehtiva: Ilmastonmuutoksen torjuntaan ja ympäristön suojeluun liittyvät tavoitteet on tällä hetkellä Tuusulassa liian matalat. Tavoitteet pitää tarkistaa kunnianhimoisemmiksi. Jo tänä vuonna.

Peruskoulua arvostava:  Kouluverkostoa kannattaa kokonaisuutena tarkastella, mutta leikkauksia peruskoulu ei oikein enää kestä. Säästöt on löydettävä muualta. Oppilashuoltohenkilöstöä tulee olla riittävästi siinä missä opettajia suhteessa oppilaisiin.

Harrastuksia ja kulttuuria kaikenikäisille tarjoava: Kaavoituksessa voi huolehtia että eri ikäisille on paikkoja ja tiloja olla ja toteuttaa itseään. Näitä kannattaa myös yhdistellä eri tavoin.

Siinä muutamia ajatuksia sunnuntai-iltana. Mitäs muuta Tuusulan tulisi olla?


Ps. ja ihan vaan vinkiksi, että jos vaikkapa Tuusulan lukion opettajilla on lomautusuhka päällä, niin ei siinä hirveesti mikään brändinrakennus oikein samaan aikaan toimi.. Että jos kuitenkin ihan sellaset perusjutut hoidettaisiin ensin kuntoon, kuten vaikka lopetettaisiin se lomautuksilla uhkailu, ja mietittäisiin niitä brändejä sitten vähän vakaammalle pohjalle. Ja sama toiseen suuntaan: jos on tarkoitus rakentaa Laadukkaan Lukion Brändiä, niin se lomautusuhka vähän niinkun vesittää sen.. 

Ps.2. Kokousten ja töiden kyllästämä viikko loman jälkeen edessä: valmistin ihanaa intialaista linssipataa lounaaksi töihin. Reseptin löysin täältä. Huomenna sitten taas kauppaan täydentämään tyhjyyttä kumisevaa jääkaappia. 



keskiviikko 13. helmikuuta 2013

Lautakuntablogi 1/2013

Lähde: Pedagogian ylioppilaat ry



Ensimmäinen kokous on nyt sitten nuijittu. Nuorisolautakunnan kokoonpano vaikuttaa hyvältä: kaikki ovat uusia ja todella motivoituneita tekemään töitä Tuusulan nuorten asioiden parissa ja kehittämiseksi. Kokous oli keskusteleva ja hyvähenkinen. Myös nuorisovaltuuston edustaja oli mukana kokouksessa. Tuli sellainen olo, että tässä porukassa on hyvä olla.

Kokouksessa käytiin läpi viime vuoden toimintakertomus, sovittiin tämän vuoden kokousajat ja käytänteet ja keskusteltiin hieman tulevaisuudesta.

Toimintakertomus hyväksyttiin ja keskusteltiin hieman tavoitteiden toteutumisesta. Metsäpirtin hinnoittelu ja sen päivittämistarpeet herätti paljon keskustelua ja päätimme seuraavassa kokouksessa pohtia työryhmän perustamista tämän asian tiimoille.

Paljon puhututti myös jatkuvat säästötavoitteet mitä joka sektorille on ja mitä se tarkoittaa nuorisotyön kannalta. Keskustelussa nousi esiin tilojen käytön parempi kartoitus ja analyysi sen pohjalta: kannattaako kaikkia tiloja pitää auki. Mietinnässä on myös nuorisotyön kehittäminen enemmän kohdennettuun kerhotyyppiseen toimintaan avoimen "tila-ajan" sijasta. Myös kouluyhteistyö tulee olemaan nuorisotakuunkin takia tärkeä osa tämän valtuustokauden nuorisotyön kehittämistä.Tässä vaiheessa toki keskustelu oli lähinnä ideoiden heittelyä varsinaisen suunnittelun tai päätösten tekemisen sijaan.

Päätimme pitää kokoukset vuorotellen eri nuorisotiloilla ja mikä minulle tärkeintä: pääsääntöisesti avoimina. Tästä johtuen sain myös luvan kirjoittaa tähän blogiin avoimesti lautakunnassa käytyjä keskusteluja. Sihteerin mukaan myös keskustelupöytäkirjaa on mahdollista pitää puheenjohtajan toiveiden mukaisesti.

Tervetuloa siis kaikki Tuusulalaiset seuraamaan nuorisolautakunnan kokouksia, seuraavan kerran olemme Jokelan Monarilla 21.3. Tästä on hyvä jatkaa!