perjantai 5. heinäkuuta 2013

Kesäkirjasto 2013: Äitikortti ja Iskelmiä

Tänä kesänä olen lukenut vähemmän kuin aiempina. Edes niitä norarobertseja. Ajatus ei ole pysynyt kasassa sitä, mitä tarinat vaatisivat, helpotkaan. Nyt kuitenkin löysin kirjastosta Anu Silfverbergin Äitikortti-kirjan ja Laura Lähteenmäen nuortenkirjan Iskelmiä ja luin molemmat samantien. Kirjoitan molemmista muutaman rivin, lyhyesti, koska ajatus ei pysy kasassa myöskään kirjoittaakseni. Toivon tämän olevan lomaan liittyvä, ohimenevä hairahdus. Kaipaan itseäni.


Silfverbergin kirjasta oli sen ilmestyttyä paljon juttua eri lehdissä ja myös ystäväpiirissäni siitä keskusteltiin laajasti. Tunnistin teemat lähes kannesta kanteen, nauroin ja itkin ja myötäelin. Etenkin viimeisten sivujen ohje olla väheksymättä vauva.fi-keskustelupalstaa oli arvokas ja allekirjoitan sen täysin. Vauva.fi on mitä parhainta ajanvietettä.

Eniten kirjassa kuitenkin kosketti luku jossa käsiteltiin ihmisen lisääntymistä. Siinä puhuttiin paljon nuorista tytöistä ja seksistä, seksivalistuksesta mitä nuorille annetaan, pelottelusta ja hämmennyksestä.
Nuoret tytöt pyrkivät hallitsemaan tunteitaan ja ympäristöään kohdistamalla kontrollitoimenpiteitä kehoonsa, jonka koko ympäröivä yhteiskunta haluaa joko kahlita, hakata tai naida. Tytöt oksentavat, paastoavat ja vahingoittavat itseään.
...
Oksentelu ja viiltely eivät ole anarkistisia tekoja. Ne ovat yhteiskunnan vaatimusten äärimmäistä toteuttamista viimeiseen asti. 

Karusti sanottu, samalla täysin totta. Seksuaalisuus samalla viivalla kuoleman kanssa, pelon kohdistuminen seksiin vai sittenkin tyttöihin. Tästä oli hyvä jatkaa lukemalla Laura Lähteenmäen nuortenkirja Iskelmiä, joka kertoi ysiluokkalaisesta tytöstä nimeltä Aino. Ainosta joka halusi vain seurustella jonkun kanssa.


Minua ei ole koulittu tällaiseen elämään. Olen kasvanut viilipurkissa versovien pikkutaimien ja hentojen siveltimenvetojen välimaastossa. Minulla ei ole hajuakaan, kuinka paljon rakkauden takia pitää sietää ja miten paljon antaa anteeksi. Minä en tiedä kuinka paljon saa sattua. En tiedä, milloin itseen sattuu liikaa tai toiseen. 

Nopea hyppäys jaetusta henkilökohtaiseen. Kuka ysiluokkalainen voi tietää, kun haluaa vaan seurustella, eikä ole vielä kokemusta, eikä ole ymmärrystä, on rakkautta, mutta onko se sitä sitten kuitenkaan ja mikä lopulta on. Ja miten seksi tähän kaikkeen liittyy? Äidin yöpöydälle laittamia kondomeja tai valistusta jonka keskiössä on se, että koska vaan voi tulla raskaaksi ja oma keho on vihollinen jota täytyy suitsia? Jotain voi oppia omasta lähipiiristä, jotain voidaan opettaa terveydentiedon tunneilla, jostain kertoo kaverit, mutta lopulta rajat pitää löytää itse. Ja se on pelottavaa ja hämmentävää ja se pitää elää läpi ennemmin tai myöhemmin.  

Pelottavat, särkyvät nuoret tytöt. Rakastan teitä kaikkia.