maanantai 31. maaliskuuta 2014

Valtuustoblogi 2/2014: Pähkinäpensaita, myytäviä kiinteistöjä ja aloitteita

Sen piti olla helppo ja nopea kokous. Little did they know! 

Tässä blogauksessa keskityn muutamaan eniten keskustelua herättäneeseen asiaan, esityksen mukaisia asioita en tässä käsittele, lista löytyy täältä. Alkuun kuulimme 45 minuutin alustuksen ja keskustelun metropolialueen 9 kunnan erityisestä kuntajakoselvityksestä, jossa emme ole kovin innoissaan edes olleet mukana. Emme olleet nytkään kovin innostuneita tästä asiasta.

Pitkään valmisteltu kaava liitteineen, tosin osin puuttuvin

Ruotsinkylä-Myllykylä II-osayleiskaava ei aiheuttanut paljoa keskustelua, päinvastoin kuin odotimme.  Pidin itse puheenvuoron ekologisista yhteyksistä, puheen löydät täältä. Kuten pessimistisenä oletin, kaava meni läpi äänin 33-18. Kokoustekniikan untuvikkona, en ymmärtänyt esittää lisäksi kaavan hylkäämistä, kuten ilmeisesti olisi pitänyt, jotta kaikki olisi mennyt täysin oikein. Jätin kuitenkin eriävän mielipiteen, joka kuuluu näin: "Jätän eriävän mielipiteen valtuuston 31.3.2014 kokouksen pykälään 27§: Ruotsinkylä-Myllykylä II, osayleiskaava.

Tämä kaava ei turvaa luontoselvityksen 2013 ja ELY-keskuksen suosittelemaa ekologista käytävää Gungkärrin pähkinäpensaslehdosta muille luontoalueille. Pähkinäpensaslehto ei tule säilymään ilman tuota ekologista käytävää. Olemme linjanneet strategiassa että otamme huomioon kaikessa päätöksenteossamme luonnon monimuotoisuuden heikentymisen ehkäisyn. Lisäksi maankäyttö- ja rakennuslaissa linjataan että yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon ekologinen kestävyys. Nämä eivät toteudu tässä kaavassa. "


Presidentin myöntämiä kunniamerkkejä vastaanottamassa Eeva-Liisa Nieminen ja Eero Paloheimo,  merkkejä jakamassa Tuija Reinikainen ja Hannu Haukkasalo. 

Hylkäsimme yksimielisesti esityksen kunnan omistamien osakehuoneistojen myymisestä. Kunnan omaisuuden tehokkaampaan käyttöön teimme yksittäisen muutoksen ja äänestimme Fjällbo:n poistamisesta myytävien listalta. Tästä käytiin välissä neuvottelujakin ja pidettiin paljon puheenvuoroja. Vaikutin ratkaisevasti äänestyksen lopputulokseen äänestämällä tyhjää: tulos 25-24 pohjaesityksen mukaan. En osannut ottaa asiaan kantaa lainkaan, koska en asiaa tunne, eikä kummankaan puolen puheenvuorot vakuuttaneet täysin. Tällä kertaa se johti siihen, että Fjällbo pysyy myytävien kiinteistöjen listalla. Tässä vaiheessa kello läheni puolta kymmentä.

Soteasema puhututti jälleen: sitä korjataan vuosittain, elinkaari on lopussa, emme tiedä vieläkään mitä sille tehdään, mihin rakennetaan, millä laajuudella. Päätös esityksen mukaisesti, kuten myös seuraavat asiat aloitteisiin asti.

Kello 21.54 pääsimme käsittelemään aloitetta kunnanjohtajan erottamisesta. Tilapäisen valiokunnan esitys oli, että irtisanomisperustetta ei ole, mutta epäluottamusta on esitetty. On perustettu toimikunta, jonka tavoitteena on muuttaa toimimattomiksi todettuja asioita poliittisessa kulttuurissa ja luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välisessä yhteistyössä. Keskustan Pentti Mattila piti tästä pitkän puheenvuoron ja esitti, että luottamuksesta äänestettäisiin. Perussuomalaisten Pasi Huuhtanen puolestaan piti puheenvuoron prosessista ja totesi että selkeää on, että epäluottamusta on, mutta tilapäisen valiokunnan esitys on hyvä. Yksimielisesti esitetään johtosäännön tarkastamista, jolloin aloitteen 2.osio otettiin käsittelyyn 17 henkisen toimikunnan toimesta. Eetu Niemelä (PS) kuitenkin kannatti Pentti Mattilan esitystä, joten äänestimme asiasta. Erottaminen vaatisi 2/3 enemmistöä. Tässä kohtaa pidimme neuvottelutauon. Äänestystulos: 46 pohjaesityksen puolesta, 3 erottamisen puolesta, 2 tyhjää. Tämä olisi nyt sitten tältä osin taputeltu.

Aloite ruotsinkielisen kielikylpyryhmän perustamisesta varhaiskasvatustoimintaan sai aikaan keskustelua ja palautusesityksen. Keskustelussa kuitenkin päätimme muistaa asian talousarviokeskustelussa syksyllä ja hyväksyä aloite. Aloitteet ylipäänsä herätti kaikki muutamia puheenvuoroja, mutta päätökset meni esityksen mukaan viimeistä aloitetta lukuunottamatta.

Vihreiden Eeva-Liisa Niemisen tekemän aloitteen Nuppulinnan ja Purolan ympäristön kaavoittamisesta juna-asemien turvaamiseksi päätettiin palauttaa valmisteluun. Edellytämme kaavoituksen selvittämistä ja yhteistyön aloittamista Järvenpään kanssa alueen suunnittelussa.

Eli näin. Tässä vaiheessa kello on 23.32

You win some, you lose some.

Sellaista tämä on, kunnallinen päätöksenteko.


Valtuustopuheeni Ruotsinkylä-Myllykylä II -osayleiskaavasta

Kiitos puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut. 

Olen enimmäkseen tosi tyytyväinen tähän Ruotsinkylä-Myllykylä  -osayleiskaavaan. Olen sitä mieltä että louhinta on välttämätöntä tehdä jossain, se kannattaa tehdä yhdellä alueella, se on ilmaston kannalta hyvä asia että se on keskitettyä hallittua toimintaa. Ymmärrän myös miten merkittävä ja iso hanke tämä on koko kunnan kannalta ja tämä on ollut vireillä tosi pitkään. 

Tähän kaavaan liittyen on tehty todella perusteellista työtä, on tehty erilaisia selvityksiä louhinnan vaikutuksista alueeseen mukaanlukien tämä Gungkärrin pähkinäpensaslehtoalue, perusteellisesti ja nämä on suurimmilta osin otettu huomioonkin. Aiemmin on myös todettu, että kaava tuodaan päätöksentekoon vasta kun alueen luontoselvitys valmistuu vuonna 2013. 

Tämä luontoselvitys on kaavan liite numero 36, mikä tosin puuttuu paperiversiona lähetetystä esityslistasta, mutta on sähköisesti ollut kaikilla saatavissa. Siinä on oma luku ekologisista yhteyksistä, toivon että olette kaikki tutustuneet siihen. Mikäli se kuitenkin on jäänyt vähemmälle joltain niin luen lyhyet lainaukset siitä.  "Kohdassa 6 sijaitsee selvitysalueiden ainoa luonnonsuojelualue, pieni Gungkärrin pähkinäpensaslehto, joka on mm. louhosalueen, teiden ja metsänhakkuiden takia jäänyt ekologisesti jo kovin eristyneeksi saarekkeeksi. Luonnonsuojelualueen luontoarvojen säilyttämiseksi ekologiset yhteydet ovat välttämättömiä: pelkkä alueen itsensä suojelu ei riitä turvaamaan sen monimuotoisuutta, vaan eläinten (sekä kasvien ja sienten niiden kuljettamina) on päästävä liikkumaan suojelualueen ja ympäröivien luontoalueiden välillä. Kaavoituksessa olisikin syytä varmistaa ja parantaa ekologisen yhteyden säilymistä Gungkärrin luonnonsuojelualueelta sekä itään että pohjoiseen."

Ja myöhemmin suositukset: "Kaksi erityissuositusta koskee Gungkärrin suojelualueen ja sen ympäristön välisiä ekologisia yhteyksiä sekä Tuusulanväylän yli kulkevaa yhteystarvetta. Gungkärrin pähkinäpensaslehdon suojeluarvojen kannalta olisi tärkeää, että suojelualueeseen rajautuva metsäalue ei ainakaan nykyisestään suppene, ja että metsän käsittelystä luonnonsuojelualueen lähistössä annettaisiin kaavassa määräyksiä, jotta metsän peitteisyys ekokäytävien alueella säilyy tulevaisuudessa paremmin kuin tähän asti."
 
Tätä suositusta ei ole huomioitu tämän kaavan laatimisessa. Sivulla 69 todetaan, että: "Ekologinen yhteys Gungkärrin pähkinäpensaslehto-Gungkääinkallio-Vähäsuonkallio välillä jää kaavaratkaisussa toteutumatta. Luonnonsuojelualueen luontoarvojen säilyttäminen edellyttäisi ekologisia yhteyksiä SL-alueelta itään ja pohjoiseen." 

Eli ongelma tässä kaavassa on tämä.  Kyse ei ole siitä että ekologinen käytävä olisi liian kapea, tai liian valoisa. Ongelma on, että se puuttuu kokonaan. 

Me olemme hyväksyneet viime vuonna kuntamme strategian jossa olemme linjanneet että kestävä kehitys on meille tärkeä arvo, ja että torjumme luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä päätöksenteossamme. 

Olen yrittänyt selvittää miten on käynyt niin, että olemme tässä tilanteessa ja tämä on mennyt näin pitkälle ja tosiaan alunperin asiantuntijoiden valmistelemassa luonnoksessa ekologinen yhteys on säilynyt, mutta koska lautakunta ja kunnanhallitus on päättänyt toisin jatkovalmistelu on tapahtunut sen ohjeistuksen pohjalta. Myös ELY-keskus on linjannut että luontoarvojen säilyttäminen edellyttäisi yhtenäisen alueen osoittamista. Vastaus tähän lausuntoon on, että lautakunta ja kunnanhallitus valitsi toisin.  

Maankäyttö ja rakennuslain 39 pykälässä sanotaan että yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys. Luonnonsuojelualue ilman ekologista yhteyttä on kosmeettista. Se ei osoita halua säilyttää tuota luonnonsuojelualuetta. Kysymys kuuluukin, että onko tämä kaava ekologisesti kestävä? Toivon että jokainen tarkastelee mielessään tätä asiaa tästä näkökulmasta. Onko tämä ekologisesti kestävä kaava. 

Lopuksi haluan siis sanoa, että olen  ehdottomasti samaa mieltä siinä miten tärkeää olisi saada tätä kaavaa eteenpäin ja mahdollisimman pian toimeen ja juuri siksi toivon ja esitän, että kaava palautetaan valmisteluun sillä ohjeistuksella että kaavassa huomioidaan vuoden 2013 luontoselvityksen suositukset ekologisista yhteyksistä.  

torstai 27. maaliskuuta 2014

Kuntalaiskeskusteluja Tuusulasta: Haluamme joukkoliikennettä!




Tämän kevään ykköspuheenaihe Tuusulassa on kuntaliitoskuvioiden lisäksi palveluverkko. Meidän on tarkoitus kesäkuussa linjata mitä palveluja kuntalaisille tarjoamme ja missä. Palveluverkkoselvityksiä on tehty sekä kunnan sisällä että ylikunnallisesti kuntaliitosselvitysten yhteydessä ja olemme nähneet erilaisia karttoja ja ennusteita tulevaisuuden väkimääristä. 

Nyt päätimme kysyä kuntalaisilta mitä mieltä he itse ovat palveluista, mikä on tärkeintä, mitä voisi kehittää (ja miten) ja mistä tinkiä. Kuntalaisillat järjestettiin ryhmätyömuotoisesti Jokelassa, Kellokoskella ja Hyrylässä. Vedin kaikissa illoissa "Lasten ja nuorten palvelut"-ryhmää. Muita ryhmiä oli työikäisten palvelut ja ikäihmisten palvelut. Tässä muutamia kuvia ja nostoja keskusteluista (painopiste omista ryhmistäni, mutta pääpiirteittäin myös muualta). 


Ryhmätyöpöydät kuntalaisia odottamassa


Ylivoimaisesti ykkösasiaksi palveluissa nousi kaikissa ikäryhmissä joukkoliikenne. Kaikissa kolmessa kuntakeskuksessa todettiin, että palvelut voivat olla etäämmälläkin, jos niihin vaan pääsee liikkumaan. Pohjois-Tuusulassa oltiin halukkaampia hakemaan palveluita Järvenpäästä ja Hyvinkäältä kuin Hyrylästä. Nuppulinnan ja Purolan seisakkeet junaradan varressa koettiin tärkeänä. Pohdittiin myös osakuntaliitosten mahdollisuuksia. Etenkin Kellokosken näkökulmasta Järvenpää on kaikin tavoin lähempänä kuin Hyrylä. Toisaalta kaikissa kuntakeskuksissa puhuttiin ylikunnallisten palveluiden puolesta.

Lasten ja nuorten palveluista puhuttaessa korostui eniten päivähoito ja koulut, työikäisillä ja etenkin ikääntyneillä terveyspalvelut. Osa terveyspalveluista koettiin kuitenkin että voitaisiin järjestää kevyemmin esimerkiksi liikkuvana palveluna (hammashoito, rokotukset). Palveluiden yhdistelyä sekä kampusalueiksi (esim. päivähoitopalvelut, koulut, nuorisopalvelut, kirjastot, vanhustenpalvelut samalla alueella) että liikkuviksi yksiköiksi (samassa bussissa kirjastoa, pankkia ja terveydenhoitajaa) kannatettiin. 

Kaikissa kuntakeskuksissa nostettiin esiin toisaalta yksittäisiä kouluja/päiväkoteja/soteasemia jotka tulisi ehdottomasti säilyttää, mutta tuotiin esiin toisaalta myös mielipiteitä toiseen suuntaan. Oltiin halukkaita keskittämään palveluita, yhdistämään kouluja, jopa luopumaan esimerkiksi lukiokoulutuksesta kokonaan ja hakemaan päivähoito- ja neuvolapalveluja yli kuntarajojen. 

Valtuuston puheenjohtaja Tuija Reinikainen alustamassa iltaa
Kaikissa kuntakeskuksissa ja ikäryhmissä oli kyllä vaikeuksia miettiä mistä palveluista konkreettisesti voitaisiin tinkiä. Osa oli valmiita karsimaan kouluverkosta, osa ei missään tapauksessa. Kirjastojen aukioloajat puhutti, kulttuuri- ja liikuntamaksuja voisi mahdollisesti korottaa, koulukyydeistä voisi tinkiä jos ehdottoman välttämätöntä olisi. Ainoastaan yksi selkeä yhteinen näkemys löytyi: katuvaloista voi säästää. Tällä ei ehkä kuitenkaan ole miljoonasäästöjä löydettävissä. Jokelassa löydettiin myös säästöjä Hyrylän päästä (uimahallista luopuminen) ja ikäihmisten pöydässä vaikkapa kouluruoasta. 

Toisaalta nähtiin kuitenkin että säästöjä voisi saada palveluiden järjestämisestä ylikunnallisesti, sähköisiin palveluihin siirtymisestä, työntekijöiden paremmasta liikkuvuudesta eri yksiköiden välillä ja liikkuvien palveluiden käytöstä. 

Nuorten palveluita mietittäessä edelleen joukkoliikenne oli ykkösenä, etenkin toisen asteen koulutukseen pääsyn suhteen, lisäksi ylikunnallinen yhteistyö tapahtumien ja palveluiden järjestämisessä sekä tilat olla. Verkkoa voi tiivistää, mikäli on hyvät toimivat tilat missä olla ja mihin haluaa tulla vähän kauempaakin.


Kartta- ja työkirjapohja keskustelun tukena

Metodina tällainen yhdessä tekeminen toimi todella hyvin. Kuntalaiset pääsivät oikeasti osallistumaan, sen sijaan että olisivat vaan passiivisesti seuranneet jotain paneelikeskustelua aiheesta. Osallistuneet olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä. Tiedotusta voisi toki aina parantaa, aina olisi hyvä että vielä enemmän olisi osallistujia. Kannatan lisää tällaista avointa keskustelua. Ei sitä tarvitsisi aina näin suurella volyymilla järjestää ja kaikkien viranhaltijoiden olla paikalla, pienemmälläkin porukalla voisi jutella. 

Seuraavaksi asiasta järjestetään kuntalaiskysely, sekä sähköisesti että myös ilmeisesti kirjastojen kautta ihan paperikyselynä (tämä toive nousi esiin joka paikassa ikäihmisten taholta). Valtuuston on tarkoitus tehdä linjauksia verkosta kesäkuussa. Otan mielelläni vastaan kommentteja ja käyn keskustelua edelleen.

Jokelassa meillä on ollut tarkoitus muiden tämän alueen valtuutettujen kanssa, että pitäisimme enemmän yhteyttä toistemme kanssa ja kuntalaisten kanssa ja mahdollisesti mietittäisiin jotain kyläiltoja missä voisi tämän alueen asioita miettiä enemmän yhdessä. Tehdään yhdessä! 

lauantai 1. maaliskuuta 2014

Nuorisolautakuntablogi 2/2014: Toimintakertomus 2013

Kokouseväät


Nuorisolautakunnan toinen kokous pidettiin torstaina kunnantalolla, lista oli melko lyhyt, tärkeimpinä viiime vuoden toimintakertomus ja Kellokosken  Koulutien asemakaava. Viime vuodesta todettakoon seuraavat asiat tärkeimpinä:


  • Alitettiin budjetti, isoimmat alitukset henkilöstömenoissa johtuen henkilöstösäästöohjelmasta (esim. rekrytointien viivyttäminen) mikä näkyi luonnollisesti myös nuorille suunnatussa toiminnassa. Myös avustuksia jäi jakamatta, osin johtuen aikatauluista (yksi isompi maksu jäi tämän vuoden puolelle). Vuokramenot kasvoi Riihikallion uudesta nuorisotilasta johtuen. 


Olennaisia tapahtumia:


  • Starttipajan käynnistyminen huhtikuussa osana nuorisotakuun toteuttamista
  • Riihikallion uusi nuorisotila otettiin käyttöön helmikuun alussa
  • Etsivä nuorisotyö siirtyi kokonaan kunnan omaksi toiminnaksi
  • Kesätoimintojen valikoimaan lisättiin Summer Power-kiertue


Myös kävijämääriä eri tiloilla ja tapahtumissa on alettu seurata eri tavoin, mistä johtuen esim. Mattilan tila (päiväkodin tiloissa auki yhtenä iltana viikossa) tullaan sulkemaan aiemmin keväällä, koska kävijöitä ei ole.

2014 syksyllä on tarkoitus kehittää enemmän yhteistoimintaa kirjaston kanssa, sekä muutenkin laajentaa valikoimaa asiakkuusselvityksen kautta.

Koulutien kaava

Lausuimme kannattavamme kaavaa, koska se luo turvallisemman koulureitin lapsille ja nuorille. Uutta tielinjaa tehtäessä toivomme että turvallinen kulku nuorille myös nuorisotilan suuntaan otetaan huomioon.

Lisäksi


  • Valitsimme Aleksanteri Gustafssonin edustajaksemme lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman seurannan ohjausryhmään
  • Totesimme palveluverkkouudistuksen aikatauluja
  • Totesimme organisaatiouudistuksen etenevän

Hyvä kokous, loistava esittelijä ja sihteeri, mahtavat lautakuntalaiset, hieman flunssainen puheenjohtaja.  Tätä luottamustoimea rakastan.