keskiviikko 15. helmikuuta 2017

Nuorisotyön murros ja tunnelmia Tuusulassa

Nuoret ja nuorisotyö on asia joka puhututtaa aina ja paljon. Monesti nuorten toimintaa käsitellään julkisessa keskustelussa vaan häiriökäyttäytymisen kautta: milloin ollaan kännissä ässän kulmilla, milloin ajellaan mopoilla kävelyteillä ja milloin mopoautolla liian hitaasti maanteillä. Tässä vaiheessa monesti huudellaan apuun nuorisotyötä, ja osin ihan syystäkin. Nuorisotyö tekee yhteistyötä poliisin ja mm. Nuorisoaseman kanssa varmistaakseen nuorten hyvinvointia.

Yleensä häiriökäyttäytymisen takana on kuitenkin hyvin pieni vähemmistö nuorista, valtakunnallisissa nuorisobarometreissä todetaan että nuoret esim. käyttävät päihteitä huomattavasti aiempaa vähemmän (vuodesta 2012 lähtien mennyt alaspäin), näin myös Tuusulassa. Erilaiset ilmiöt kuitenkin ovat nousevia ja laskevia trendejä myös täällä: välillä on piikki alkoholin käytössä, välillä huumeiden tai nuuskan kanssa jne. Näitä seurataan ja näihin pyritään vastaamaan ja myös ennaltaehkäisemään eri toimijoiden taholta ja yhteistyössä, kuten edellä totesinkin. Päihteitä käyttävät nuoret ei automaattisesti ole samoja nuoria jotka käyttävät nuorisotoimen tarjoamia palveluita.

Hyrylässä Nuorisotalo Mesta oli ensimmäisen kerran listalla lakkautettavaksi 2013 syksyllä. Tuolloin säästöpaine kunnalla kokonaisuudessa, ja myös nuorisotoimessa oli kova ja eri paikoissa toiminta oli jo yhteistiloissa (Terttu Lahelassa yhteinen seurakunnan kanssa, Monari Jokelassa samoissa tiloissa mm. Kirjaston ja kansalaisopiston kanssa, uusi Kertsi Riihikalliossa koulun musiikkiluokan ja iltapäiväkerhon kanssa, nyttemmin myös Nuorkka Kellokoskella perhekeskuksen tiloihin kirjaston päätyyn). Säästöjä haluttiin hakea mieluummin seinistä kuin henkilöstöstä, myös sulkuviikonloput tai muut kiristykset henkilökunnan määrässä eri paikoissa aiheuttivat kritiikkiä. Tuolloin nuoret laativat adressin Mestan säilyttämiseksi ja mm. osoittivat mieltä kunnanhallituksen kokouksen ikkunan takana.

Päätös oli, että Mestasta luovutaan vasta siinä vaiheessa kun korvaavat tilat ja toiminnot on järjestetty. Tämä päätös ei sinänsä sen jälkeen muuttunut. 2014 vuodelle lisättiin vielä rahat Mestan vuokraa varten, mutta tuolloin jo alettiin etsiä ja hakea vaihtoehtoja. Mestalle yritettiin löytää päiväkäyttäjää, jotta käyttöaste saataisiin suuremmaksi, mutta siinä ei onnistuttu, eri vaihtoehtoja tilalle kartoitettiin myös. Se mikä muuttui, oli kävijämäärät Mestalla.

Tässä kohtaa (motiiveista kirjoittaessani) joudun hieman arvailemaan, mutta työntekijöiden ja nuorten kanssa keskusteltuani arvioni on, että osittain uuden Kertsin avaamisesta johtuen, osittain mahdollisesti epävarmuudesta että jatkuuko toiminta, osittain ihan valtakunnallisesta trendistä johtuen, nuoret eivät käyneet enää samalla tapaa Mestalla kuin aiemmin. Kävijämäärät tippuivat (2014-2015 illassa enintään 49 nuorta, 2015-2016 20, vakituisesti käyviä 10). Siinä vaiheessa nuorisotoimessa arvioitiin, että Mesta kannattaa sulkea ja resurssit ohjata erilaisten toimintojen järjestämiseen eri puolilla Hyrylää jotta nuoria tavoitettaisiin enemmän. Niinpä kevätkauden päättyessä Mestan ovet sulkeutuivat, eikä syksyllä 2016 enää auenneet.

Se mikä jäi puuttumaan oli yksi selkeä tila, johon Mestalta olisi siirrytty. Alunperinkään ei ollut ideana että tulisi “uusi Mesta” jossa olisi kaikki samat asiat ja toiminnot kuin Mestalla. Ideana oli (ja on) että eri asioita voi tehdä eri paikoissa: Kertsillä on parhaat välineet bändi-iltoihin, liikuntaa kannattaa harrastaa koulujen saleissa ym., leffoja katsoa kirjastolla tai kouluilla jne. Varsinaista hengailutilaa ei kuitenkaan Hyrylän keskustan alueelta löytynyt ja lisäresurssia päädyttiin ohjaamaan muille tiloille (Terttu ja Kertsi), samat nuoret kun kävivät osin myös siellä. Myöhemmin luvassa on yhteistilat uudessa seurakuntakeskuksessa, nämä valmistuu vielä vuoden 2017 aikana.

Menikö tämä prosessi täydellisesti ja onnistuneesti? Niin tuskin voi sanoa. Nuorten kanssa käytiin keskustelua siitä mitä tapahtuu ja tulee tapahtumaan, kerättiin toiveita tapahtumista ja toiminnasta ja mietittiin yhdessä tulevaisuutta. Kuitenkin loppuvaiheessa sekä vähäisen kävijämäärän, että työntekijävaihtuvuuden johdosta prosessia ei pystytty viemään hallitusti loppuun. Mesta olisi toki ansainnut arvoisensa “hautajaiset” joihin myös kaikki entiset Mestalaiset olisivat voineet tulla. Keskustelua seuranneena tuntuu, että kipeintä sulkeminen on tehnyt niille nyt jo aikuisille, jotka ovat oman nuoruutensa siellä viettäneet. Tätä ei huomioitu prosessissa juurikaan.

Nuorisotyöntekijät, niin vanhat kuin uudetkin, ovat olleet myös tiukassa paikassa tämän murroksen keskellä. Näen että Tuusulassa on alan rautaisia ammattilaisia ja nuoret ovat onnellisessa asemassa kun nämä loistavat tyypit heidän kanssaan tekee, toteuttaa ja kehittää. Heidän halu kokeilla uutta, osallistaa nuoria, innostua ja innostaa on jotain mitä on ollut tosi iso ilo seurata, sekä nuorisolautakunnan puheenjohtajana että yläasteen erityisopettajana.

In other news: Samaan aikaan Hyrylän alueella toteutettiin hanke, jossa kysyttiin laajasti nuorilta (ja myös tulevilta nuorilta) minkälaista toimintaa he toivovat ja sen pohjalta toimintaa on suunniteltu ja toteutettu yhdessä nuorten kanssa. Työntekijävaihdoksista johtuen työ on käynnistynyt hitaammin kuin mitä kärsimättömimmät (mukaanlukien allekirjoittanut :)) haluaisi, mutta toisaalta tapahtumia on ollut jo hyvin tämän lukuvuoden aikana ja kävijöitä niissä on ollut kivasti. Tapahtumia järjestetään nuorille myös yhteistyössä naapurikuntien kanssa, koska nuoret liikkuvat paljon ja mielellään myös yli kuntarajojen. Tavoitteena on kehittää myös koulunuorisotyötä, jotta alueen nuorisotyöntekijät tulisi tutuiksi kaikille Tuusulan nuorille.

Hyrylän keskustasta etäisyys Kertsille on noin 5 km, Lahelan Terttuun noin 2,5 km. Kun ajattelen etäisyyksiä miltä nuorisotiloille ja tapahtumiin tullaan esim. Jokelassa ja Kellokoskella, tai ratkaisuja mitä esim. Järvenpäässä ja Keravalla on tehty, en näe tätä etäisyyttä ensisijaisena ongelmana. Sen sijaan tämän vuoden aikana nuoret ovat enenevissä määrin löytäneet Lahelan Tertun, mikä on - vaikkakin tosi hyvä asia samalla - myös ongelma mikäli tilakapasiteetti loppuu kesken. Silloin on erittäin perusteltu syy miettiä mistä lisää tilaresurssia voitaisiin löytää, esimerkiksi pop up-tilan tyyppisesti ennenkuin seurakuntakeskuksen tilat valmistuvat. Tertunkin kävijämäärät on ilmeisesti kuitenkin syksyn jälkeen tasaantuneet taas.

Neljä vuotta nuorisolautakunnan puheenjohtajana näkisin tulevaisuuden niin, että Hyrylän alueen nuorten hyvinvointia voisi lisätä nuorisotoimen palveluiden lisäksi ensisijaisesti Hyrylän alueella selvittämällä seuraavia:

  • Yhteistiloja ja/tai pop up-tilaa (mikäli halutaan ennen seurakuntakeskus-yhteistyötä polkaista jotain käyntiin tai sen lisäksi)
  • Vapaaehtoisten ja kunnan välistä yhteistyötä (Myös nuorisotoimessa koulutettu vapaaehtoisia “entisistä” nuorista, vapaaehtoisten voimia pitäisi ehdottomasti käyttää enemmän nuorten avuksi ja hyödyksi).
  • Yhdistysten tarjoamia mahdollisuuksia (esim. Jokelassa vanhempainyhdistyksen ja nuorisotoimen yhteistyössä järkkäämät leffaillat).
  • Kaiken tämän koordinoitua viestintää, niin että nuoret tietää missä ja mitä tapahtuu ja on tarjolla.

Olemme näitä vieneet eteenpäin nuorisolautakunnassa ja näkisin että tilanne on parempi kuin 4 vuotta sitten, mutta missään tapauksessa valmista ei ole! Organisaatiorakenne muuttuu 1.6.2017 alkaen siten, että kohdennettu nuorisotyö siirtyy Opetuspalveluiden alle ja alueellinen nuorisotyö Kulttuuri- ja Vapaa-aikapalveluiden alle. Yhteistyön merkitys korostuu entisestään ja tavoitteena on tarjota nuorille sellaisia palveluita kun nuoret kaipaa, eri puolilla Tuusulaa, oli ne sitten liikuntaa, kulttuuria, tapahtumaa tai löhöilyä. Nuorisotiloja Mestan sulkemisen jälkeenkin on Tuusulassa vielä 4 ja lisäksi Einari kirjastolla ja Metsäpirtti.

Ja jos palataan siihen häiriökäyttäytymiseen kaduilla ja toreilla ja puistoissa: siihen voi puuttua ihan kuka vaan aikuinen. Välillä nuoret kun toimii ihan vaan ajattelemattomuuttaan hassusti, ei ilkeyttään ja osaavat myös korjata toimintaansa kun siitä vähän jutellaan!

Ps. Kun nyt pitkästä aikaa aloin kirjoittamaan nuorista ja Tuusulasta, on pakko vielä hehkuttaa vähän: Joulukuun kokouksessa valtuusto hyväksyi hallintosäännön jossa linjattiin nuorisovaltuuston edustajien läsnäolo-oikeus lautakuntien kokouksissa ja heidän aloitteiden käsittely valtuustoaloitteiden tapaan. Tämä jos joku, on edistyksellistä, onkohan koko Suomessa toista kuntaa jossa olisi yhtä hyvin kirjattu nuorten osallistuminen päätöksentekoon!

maanantai 13. helmikuuta 2017

Valtuustoblogi 2/2017: HSL vai ei?

Tämä on ylimääräinen valtuuston kokous joka kutsuttiin koolle käsittelemään aihetta HSL. Lista löytyy tuttuun tapaan täältä. Striimausta voi seurata täältä, puheenvuorot voi kuunnella jälkikäteen shoutboxista klikkailemalla.

Voiko tätä jatkossa käyttää myös Tuusulassa? Pääsee!!

Kunnanjohtajan ajankohtaiskatsauksen esitteli henkilöstöpäällikkö Harri Lipasti:

  • Arvioitu tilinpäätös: 3,9M€ ylijäämää, syinä ennustetta paremmat verotulot ja valtionosuudet, käyttöomaisuuden myyntivoitot (Haukkamäen myynti yli 4M€) , HUS:n veloitukset ja poistot
  • Sote-prosessin aikataulun esittely
HSL: Ryhmäpuheenvuorot. En yritä tiivistää niitä isommin, kaikki ryhmät jakautuu enemmän tai vähemmän, lukuunottamatta Perussuomalaisia ja keskiryhmää jotka vastustaa HSL:n liittymistä. Kokoomuksen kanta on melko yhtenäinen ja näkevät HSL:n investointina tulevaisuuteen. TuPu puhui MaaS-hankkeesta, uudesta älyliikenteestä ja erilaisista muista vaihtoehdoista HSL:ttä parempana vaihtoehtona. SDP puhuu myös HSL:n puolesta. Oma puheenvuoroni löytyy täältä. Kuudelta tai seitsemältä taisi kysyttäessä löytyä matkakortti salista. Myös vasemmiston kanta oli myönteinen. Rehti Tuusula-ryhmän Risto Rämö kävi läpi sekä etuja että haittoja tasapuolisesti.

Nuorisovaltuuston puheenjohtaja Elisa Laitila piti hyvän puheenvuoron nuoria mietityttävistä asioista, yksiselitteistä kantaa HSL:een heillä ei ole. HSL epäilemättä on vetovoimatekijä, mutta miten se vaikuttaa nuorten liikkumiseen ja opiskelupaikkavalintoihin? Millainen on Tuusulan tulevaisuus? Asiallista ja hyvää pohdintaa, ei ole varmaa vastausta näihin kenelläkään. 

Luonnollisesti asiasta käytiin lisäksi keskustelua, ensin äänestettiin asian palauttamisesta valmisteluun. Äänin 29-22 päätimme käsitellä asian tässä kokouksessa. Sen jälkeen keskustelu jatkui, Jussi Salonen esitti hylkäämistä jatkoehdotuksilla. Koko keskustelua en sen kummemmin referoi, oli laadukkaitakin puheenvuoroja! Äänestimme aiheesta ja äänin 31-20 päätimme liittyä HSL:n vuoden 2018 alusta. Iso helpotus, huikea fiilis! 

Sitten päätimme tonttihinnoista ja myönsimme muutamia eroja luottamustoimista. Lopuksi muutamia uusia aloitteita: 
  • Oma aloitteeni: Luontolahja 100-vuotiaalle Suomelle, 21 muuta valtuutettua allekirjoitti sen lisäkseni.
  • Toinen aloitteeni: Koulunuorisotyön aloittamisesta ja vakiinnuttamisesta pysyväksi osaksi Tuusulan nuorisotyötä. 
  • Seppo Noron aloite terveyskeskusmaksuista luopumisesta.

Sellainen kokous, nuija pamahti pöytään päättyneen kokouksen kunniaksi klo 22.26.


Valtuustoaloite koulunuorisotyön aloittamisesta ja vakiinnuttamisesta pysyvästi osaksi Tuusulan nuorisotyötä

Aloite koulunuorisotyön aloittamisesta ja vakiinnuttamisesta pysyväksi osaksi Tuusulan nuorisotyötä.


Nuorisotyö on ollut murroksessa ja nuorten käynnit nuorisotaloilla ovat olleet valtakunnallisesti laskussa jo pidemmän aikaa. Nuorisotyössä on aktiivisesti vastattu muutokseen ja nuorten toiveisiin järjestämällä erilaisia tapahtumia ja ryhmiä eri ihmisille perinteisen tilatyöskentelyn rinnalle. Myös arvokasta tilatyötä on edelleen jatkettu sekä Tuusulassa, että muualla.


Paras mahdollisuus kohdata kaikkia alueen nuoria on yläkouluissa, jotka kokoavat samojen seinien sisään kaikki alueen 13-15-vuotiaat. Eri kunnissa on menestyksekkäästi toteutettu koulunuorisotyötä siten, että nuorisotyöntekijät ovat säännöllisesti mukana koulujen toiminnassa, sekä erilaisissa erityispäivissä, ryhmäytyksissä että ihan viikottaisessa työajassa. Tällä tavoin nuoret saavat elämäänsä lisää turvallisia aikuisia, sekä tutustuvat alueen nuorisotyöntekijöihin, mikä voi madaltaa kynnystä osallistua nuorisotyön tarjoamiin palveluihin myös vapaa-ajalla.


Myös Tuusulassa nuorisotyöntekijät ovat perinteisesti olleet mukana esimerkiksi ryhmäytyksissä, sekä pitäneet pop-up-tilaa yksittäisissä kouluissa. Esitän kuitenkin, että Tuusulassa aletaan toteuttaa koulunuorisotyötä jokaisella yläasteella säännöllisesti ja että se otetaan vakiintuneeksi osaksi sekä koulujen, että nuorisotyön vuosikelloa.


Ilona Toivanen (vihr.)
Nuorisolautakunnan pj

Tuusula

Valtuustoaloite: Tuusula mukaan "Luontolahjani satavuotiaalle"- luonnonsuojelukampanjaan.

Valtuustoaloite Tuusulan osallistumisesta “Luontolahjani satavuotiaalle”-luonnonsuojelukampanjaan 100-vuotiaan Suomen kunniaksi



Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kunniaksi on avattu Luontolahjani satavuotiaalle -kampanja, jossa maanomistajia kannustetaan perustamaan omalle maalleen luonnonsuojelualue. Valtio sitoutuu omasta puolestaan kampanjaan vastaavalla suojelupanoksella. Suojelu tapahtuu vapaaehtoisesti ja ilman korvausta perustamalla luonnonsuojelulain mukainen yksityinen luonnonsuojelualue (YSA). Kampanja koskee kaikkia yksityisiä maanomistajia, myös yrityksiä ja säätiöitä.
Kampanja on kertaluonteinen ja toteutetaan vuoden 2017 aikana. Kampanjan tavoitteena on saada jokaiseen maakuntaan vähintään 100 hehtaaria uusia maanomistajan omistukseen jääviä, pysyviä suojelualueita. Suojeltavat alueet voivat olla esimerkiksi metsää tai suota.
Myös kunnat kutsutaan kampanjaan mukaan. Koko maahan tavoitellaan yksityisten maanomistajien, valtion ja kuntien yhteistyöllä merkittävää määrää uusia suojelualueita. Valtio haluaa kannustaa kuntia, seurakuntia ja muita yleishyödyllisiä toimijoita suojelemaan omia maitaan itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi. Julkisyhteisöjen tekemät lahjoitukset eivät kuitenkaan lisää valtion suojelupanosta kampanjassa.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Tuusula osallistuu “Luontolahjani 100-vuotiaalle”-luonnonsuojelukampanjaan 100-vuotiaan Suomen kunniaksi


Tuusulassa 13.2.2017

Ilona Toivanen + 21 muuta valtuutettua

Kyllä HSL - Ryhmäpuheenvuoro 13.2.2017

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut kuulijat.

Jostain syystä tuli käytyä läpi Tuusulan Vihreiden vaaliohjelmaa vuodelta 2012. Siellä oli ensimmäisenä kohtana joukkoliikenteen kehittäminen ja Tuusulan liittyminen Helsingin Seudun Liikenteeseen. Vaalikoneeseen olin vastannut seuraavasti: Vaikka Jokelasta pääseekin näppärästi junalla sekä Helsingin, että Lahden ja Tampereen suuntaan, muualla Tuusulassa tilanne ei ole näin hyvä. Julkista liikennettä tulee kehittää laajalla volyymilla, myös ilmastonmuutoksen takia kannustaminen julkisen liikenteen käyttöön on tärkeää ja vastuullista.

Eräänlainen ympyrä sulkeutuu kun nyt valtuustokauden loppumetreillä pääsen kannattamaan Tuusulan liittymistä HSL:een. Lupaukset tulee lunastettua siltä osin, vaikka alkuvaltuustokaudesta tilanne vaikuttikin epätoivoiselta.

Sen verran keskustelua on aiheesta käyty, että tätä nykyä koko tämä sali ymmärtää joukkoliikenteen tärkeyden sekä ihmisen arjen, että ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta, en siis käytä aikaa näiden asioiden perusteluun. Nyt keskustelemme siitä, mikä on paras tapa järjestää joukkoliikenne Tuusulassa. HSL:n liittyminen on aihe, mistä minuun ollaa oltu ylivoimaisesti eniten yhteydessä tämän kauden aikana: ihmiset on kysellyt että kai tämä nyt menee läpi ja että mitä he voisivat tehdä sen edesauttamiseksi että asia vihdoin järjestyisi. Asiasta on järjestetty erilaisia kyselyjä ja asia on noussut toistuvasti esiin kaikissa kunnan kehittämistä koskevissa kuntalaisilloissa, ei vaan erikseen HSL:n tiimoilta järjestetyissä.

Yhteydenottoja on tullut paitsi HSL-alueella liikkuvilta, myös yksityisautoilijoilta, niin nuorilta kuin vanhoilta, etelä- ja pohjois-Tuusulasta. Yhteistä näille kaikille on, että he ovat joko asuneet HSL-alueella, tai heidän lähipiiriään asuu siellä. He tietävät ihmisiä jotka ovat muuttaneet pois Tuusulasta HSL-alueelle ja toivovat että tämä tilanne muuttuisi. HSL tarkoittaa ihmisille laatua ja toimivaa joukkoliikennettä. Se tarkoittaa sitä niin Keravalla kuin kanta-Helsingissäkin.

Meidän kunnanhallituksen varajäsen Eeva-Liisa Nieminen tuskailee tosi paljon haja-asutusalueen olemattoman joukkoliikenteen kanssa, mihin edes HSL ei tuo ratkaisua.  Ja ymmärrän kyllä tämän tuskan. Toisaalta haja-asutusalueen ongelmia ei ratkaista massoja liikuttelemalla, koska niitä massoja ei ole. Siellä täytyy löytää muita ratkaisuja. Toisaalta kukaan tuskin olettaa että Tuusulaan saataisiin Helsingin tasoinen joukkoliikenneverkosto linjoineen. Samaan aikaan kaikki tietää, että näinkään ei enää voi jatkaa.

Ymmärrän huolen kustannusten kasvamisesta, olen silti sitä mieltä, että mikäli haluamme toimivan joukkoliikenteen siihen tulee panostaa.

HSL:n matkakortti näyttää tältä. Käsi ylös, kuinka moni tässä salissa omistaa tällaisen? Siihen voi ladata arvoa, ja sillä arvolla maksaa minkälaisia lippuja vaan HSL-alueella, niin raitiovaunulippuja ja sisäisiä lippuja kuin myös seutulippuja. Jos Tuusula kuuluisi HSL:n, tälle kortille voisi satunnainenkin matkustaja ladata arvoa ja maksaa lipun niin Jokelasta Hyrylään, kuin Hyrylästä Sipoonkorpeenkin.

Koen siis, että yhtenäinen lippujärjestelmä kaikilla vyöhykkeillä, sama lippu jolla saa sekä Nuuksion että Tuusulanjärven, Itäkeskuksen että länsimetron on sellainen vetovoimatekijä, mitä meidän ei pidä hylätä. Me ollaan osa pääkaupunkiseutua ja on pelkästään järkevää, että me ollaan samaa aluetta myös joukkoliikenteessä. Ei niin että me kehitetään omia erillisiä ratkaisuja tähän kuntaan yksin.  


Kiitos.

keskiviikko 1. helmikuuta 2017

Miksi pormestariksi? #RakkaudestaTuusulaan

Alla olevan tekstin julkaisin 19.1.2017 kun minut valittiin Tuusulan Vihreiden pormestariehdokkaaksi. 

Äsken kävi niin, että minut valittiin Vihreiden ehdokkaaksi Tuusulan pormestariksi. Iso kiitos Tuusulan Vihreät Ry luottamuksesta.

”Miksi sinä siellä Tuusulassa oikein asut?”, kysyy monesti sekä kaupungeissa asuvat ystäväni, että maalla asuvat sukulaiseni. Siksi, että rakastan Tuusulaa.

En ole syntynyt täällä, enkä tunne kuntaa kuin taskujani. Olen valinnut tämän kodiksi itselleni ja lapsilleni, meidän perheellemme. Olemme asuneet täällä lähes 6 vuotta. Työskentelen erityisopettajana Jokelan yläasteella kuudetta vuotta, valtuutettuna ja nuorisolautakunnan puheenjohtajana olen toiminut nyt neljä vuotta. Olen tutustunut Tuusulan eri kuntakeskuksiin ja ihastunut niistä jokaiseen. Olen tuskaillut puuttuvaa joukkoliikennettä, pumminut kyytejä kokouksiin, polkenut pyörällä Kellokoskelle ja Hyrylään ja eksynyt Riihikalliossa. Olen kävellyt kaatosateessa Tuusulan Rantatiellä ja tihrustellut sateen läpi kulttuurihistoriallisia kohteita. Olen katsonut bussin ikkunasta, miten laskeva aurinko hehkuu Tuusulanjärven jäällä. Täällä voi hengittää syvään metsien, peltojen, järvien ja lampien keskellä, toisaalta junaan tai bussiin hyppäämällä pääsee hetkessä ihmisten keskelle. 

Täällä on hyvä asua: olla töissä, kasvattaa lapsia, harrastaa ja mahdollistaa lasten harrastukset, elää ja tehdä politiikkaa yhdessä muiden kanssa. Tuusulassa on niin paljon mahdollisuuksia, että haluan olla mukana rakentamassa valoisaa tulevaisuutta tälle kunnalle, meille Tuusulalaisille, vanhoille ja uusille.

Haluan tehdä sitä yhdessä: paitsi yhteistyössä poliittisten ryhmien kanssa myös kaikkien kuntalaisten kanssa. Haluan tehdä päätöksenteosta entistä avoimempaa, selkeämpää ja pitkäjänteisempää. Muutoksen myrskyissä, sote- ja maakuntauudistuksen keskellä haluan että fokus säilyy siinä, että kunta olemme me kaikki, ei joku byrokraattinen taho tuolla jossain.

Pormestarina toimisin tiiviinä työparina kansliapäällikön kanssa siten, että kansliapäälliköllä on vapaus johtaa henkilöstöä niin, että työntekijöillä on turvallinen olo työskennellä Tuusulassa. Haluan parempaa yhteistyötä paitsi poliittisten ryhmien välille, myös suhteessa virkamiehiin. Koska meillä on todella loistavia virkamiehiä. Toistaiseksi minulla ei ole ollut sellaista kysymystä, mihin en olisi vastausta saanut. 

Tervetuloa siis mukaamme rakentamaan avointa, hyvinvoivaa ja ilmasto- ja ympäristöystävällistä Tuusulaa. Kaikki halukkaat voivat tulla mukaan tekemään kampanjaamme, minuun voi olla yhteyksissä. Olen innoissani tästä kaikesta! Vaikka vaalit on siitä raskaita, että olen huono korostamaan omia tekemisiäni, tai kehumaan itseäni, on kuitenkin aina ilo päästä puhumaan politiikkaa!