perjantai 24. maaliskuuta 2017

Vihreää naisenergiaa Keski-Uusimaalla

Teemme vihreissä yhteistyötä myös yli kuntarajojen. Keski-Uusimaa tarvitsee yhteistä visiota tulevaisuudesta ja yhteistyötä kaikilla sektoreilla riippumatta siitä, päädytäänkö kuntaliitoksiin vai ei. Tältä sivulta pääset kolmen loistavan naisehdokkaan sivuille. 




Tiia Lintula, nro 20, Järvenpää
Tiian kotisivut löytyvät täältä: www.tiialintula.fi


Tuija Reinikainen, nro 218, Kerava
Tuijan fb-sivut löytyvät täältä: https://www.facebook.com/tuijareinikaisenkuntapolitiikka/


Ilona Toivanen, nro 146, Tuusula
Ilonan kotisivut löytyvät täältä: www.ilonatoivanen.fi

torstai 23. maaliskuuta 2017

Terveisiä vaalipaneelista!

21.3 tiistaina olin Keski-Uusimaan ja yhdistysverkoston yhteisessä vaalipaneelissa vihreiden edustajana. Paneeli oli enemmän vaalitentti-tyyppinen jossa vastattiin ennalta laadittuihin kysymyksiin keskustelun sijaan. Kokemus oli mielenkiintoinen ja antoisa, oli kiva kuulla tiiviisti eri ryhmien edustajien ajatuksia ja perusteluja eri asioihin. Monesta asiasta löytyi myös hyvää yhteisymmärrystä.

Keski-Uusimaa uutisoi tänään (23.3) paneelista. Osa kirjoituksen väitteistä oli virheellisiä, joten osaltani haluan korjata niitä tässä.

“Muut keskustelijat ilmoittivat kunnioittavansa viime kesäkuussa tehtyä päätöstä.Tätä mieltä olivat myös pormestarijärjestelmään kriittisesti suhtautuneet Ilona Toivanen (vihr.) ja Pekka Heikkinen (vas.)."

En missään vaiheessa vastaustani sanonut suhtautuvani kriittisesti pormestarijärjestelmään. Oma minuuttini perusteluissa meni jotakuinkin näin: "Vihreät ovat kannattaneet pormestarimallia jo ennen kuin siitä Tuusulassa alettiin puhua, me ollaan tutustuttu asiaan perusteellisesti  ja näemme sen yleisesti hyvänä mallina johtaa kuntia, monien muiden Eurooppalaisten maiden tapaan. Me näemme selkeänä sen, että poliittista prosessia johtaa selkeästi poliittisin perustein valittu henkilö ja organisatorista johtoa kansliapäällikkö.

Moni vastustajista myös myöntää että malli itsessään voi olla hyvä, vaikkapa Helsinkiin, tai vaikkapa soten jälkeen tarkasteltuna. Olen sellainen ihminen joka hyvän idean kuullessaan tai saadessaan ei mieti että tämän voisi tehdä joskus myöhemmin tai jossain muualla vaan ajattelen että voisi alkaa tehdä täällä ja nyt!"

Vastauksestani näkyy siis paitsi se, että suhtaudumme myönteisesti pormestarimalliin, myös se, ettei syillämme siihen ole mitään tekemistä kunnanjohtajan tai perussuomalaisten tekemisten tai tekemättä jättämisten kanssa.

Toisessa kohtaa juttua kirjoitettiin että “– Kiintiöpakolaisia voidaan ottaa lisää, Ilona Toivanen (vihr.) ja Eetu Niemelä (ps.) löysivät toisensa.
– Myös turvapaikanhakijoita voidaan ottaa lisää, Satu Taiveaho laajensi Tuusulaan tervetulleiden joukkoa.”

Oma vastaukseni meni minuutissa jälleen jotakuinkin näin: “Vähän kritisoin kysymystä vaalikoneessa. Nyt on maaliskuu ja vuosi 2016 on jo mennyt. Päätökset näille vuosille on jo tehty koskien kiintiöpakolaisia. Ajatellen vuosia 2018-2019 ehdottomasti kun saadaan nyt rakenteet kuntoon, on koordinointi kunnossa ja valmistava opetus aloitettu sekä ala- että yläasteella pitää tehdä ajoissa päätökset että otetaan vuosittain vastaan sotaa tai vainoa pakenevia ihmisiä, näin saadaan hallitusti hoidettua kotouttaminen niin, että kaikilla säilyy turvallisuudentunne omassa kotikunnassa.”

Toki alkuun puhuin kiintiöpakolaisista, kun tehdyn päätöksen painopiste oli siinä, vaikkakin päätös korjattiin koskemaan myös turvapaikan saaneita, jatkoa ajatellen puhuin kuitenkin yleisesti sotaa tai vainoa pakenevista ihmisistä, ottamatta kantaa heidän statukseen, sukupuoleen, varallisuuteen, ikään tai mihinkään muuhunkaan määreeseen.

Lisäksi paneelissa pohdittiin mm. kuntaliitoksia (suhtaudun myönteisesti tiiviimpään yhteistyöhön naapurikuntien kanssa, tarvittaessa jopa kuntaliitoksiin), järjestöyhteistyötä, terveydenedistämistä ja lapsiperheiden hyvinvointia.

Ensi maanantaina osallistun TuusOpyn paneeliin Hyrylässä. Tervetuloa sinne kuuntelemaan koulutuspoliittista keskustelua!

torstai 16. maaliskuuta 2017

Tavattavissa vaalien alla




Näiden lisäksi olen lähes päivittäin jossain kunnan keskuksista jakamassa esitteitäni ja keskustelemassa ihmisten kanssa. Tartu hihasta! 

maanantai 13. maaliskuuta 2017

Valtuustoblogi 3/2017: Monion hankesuunnitelma ja Rykmentinpuiston taideohjelma

8.paastopäivän ilta ja viimeinen valtuuston kokous ennen vaaleja. Loistava kombo! Luvassa valtava määrä puheenvuoroja koska vaa... valtavan suuri huoli kuntalaisten hyvinvoinnista. Näitä puheenvuoroja en ala referoimaan tässä, jokainen voi halutessaan tutustua striimin kautta niihin, mitkä sieltä kuuluu, salin äänentoisto kun tulee kuntoon vasta myöhemmin kevään aikana. Lista löytyy jälleen kerran täältä ja striimaus täältä. Let's rock and roll!

Ankeat kokouseväät: mehua ja papereita

Talousjohtajan ajankohtaiskatsaus:

  • Tilinpäätös: n. 3,8M€ ylijäämä varmistunut, korolliset lainat 2016 lopussa noin 69M€
  • Tuusula suhteessa muuhun Suomeen: Ylijäämä keskiarvon liepeillä, investointeja Tuusulassa vähän keskiarvoa enemmän, lainaa vähemmän ja kunnallisvero keskiarvon alapuolella. Työttömyysaste 8,6%, verrattuna koko maan 13,6%
  • Tuusula suhteessa uusimaahan: Ylijäämä pienempi, investointeja vähemmän, lainaa vähemmän, kunnallisvero korkeampi.
  • Väestönkasvu: Tuusula: 0,4%, Kuuma-kunnat: 0,6%
  • Ajankohtaisia asioita tulevaisuuden kannalta: HSL, Jusslan tonttikauppa, merkittäviä kaavoja, maakuntauudistukseen valmistautuminen, Tuuskodon siirto Riihikallioon, Monio
  • Aika hyvä tilanne siis Tuusulalla!

§28 Kunnan omaisuuden tehokkaampi käyttö ja realisoitava omaisuus: 
  • PS esittää lisäyksenä, että asuntoyhtiöiden osakkeet myydään yksitellen ja vuokralla-asujilla on etuosto-oikeus osakkeeseen. Äänestys: 41-10, lisäystä ei tehdä.
  • Tupu esittää, että Aattola poistetaan realisoitavan omaisuuden listalta. Äänestys: 38 - 12 - 1, poistoa ei tehdä.
  • Eli esityksen mukaan!
§29 Sote-lausunto: Esityksen mukaan, ilman keskustelua

§30 Rykmentinpuiston taideohjelma: Tästä olen erityisen onnellinen! Tuomo Sipilä esitteli ohjelmaa, taidetta halutaan arkiympäristöön, se parantaa turvallisuutta ja lisää viihtyisyyttä. Lisää myös ostohalukkuutta. Taidetta toteutetaan prosenttiperiaatteella, osana rakentamista. Taideraha muodostuu tontinluovutuksen yhteydessä, ei koske omakotitontteja ostavia yksittäisiä perheitä tms. Kunnanhallitus oli vielä hieman korottanut %-osuutta alkuperäisestä esityksestä (2,5% + kunnalta 1% -> 3% + kunnalta 1,5%). Paljon puheenvuoroja.

  • Pasi Huuhtanen (PS) esittää, että palataan alkuperäiseen esitykseen: taideprosentti 2%, kunnan osuus 1%. 
  • Jarno Ruusala (PS) esittää, että esitys on 0% + 0%
  • Muutosesitykset vastakkain: Huuhtasen esitys voitti äänin 36 - 2 - 13 (Kyllä, äänestimme siis kahden kilpailevan PS-esityksen välillä) JA LOPULTA äänestys pohjaesitystä vastaan. 36 - 14 - 1 pohjaesitys voitti.
  • Eli esityksen mukaan! Kello on tässä vaiheessa 20.28

§31 ja 32 Asuntomessualueen tonttien myyntihinnat, Kruunuasunnot OY:n sopimus: Esityksen mukaan

§33 Monion hankesuunnitelma: Paljon puheenvuoroja. Yritin ensin väittää, että keskustelua, mutta ei tää sellaista kyllä ollut.

§34 Lausunto Uusimaa-kaavaan: esityksen mukaan, ei juurikaan keskustelua.

§35-38 Kunnalliset ilmoitukset ym, keskenolevat aloitteet, luottamushenkilövaihdoksia: esitysten mukaan.

§39-41 Käsitellyt valtuustoaloitteet:

  • Liikennevalot Kellokosken koulun kohdalle: toteutettiin
  • Liputuskäytäntö: Hylättiin, kunta noudattaa olemassaolevaa liputuskäytäntöä.
  • Nimetön työnhaku Tuusulan kunnan rekrytoinneissa: Kokeiltu jo, jatketaan myös! Tästä myös olen onnellinen. 

§42 Uusia vaalialoitteita: 

  • Mika Mäkikuhna (kok.): Suotien saneeraus.
  • Raimo Stenvall (tupu): Sahankulman ja Tuusulantien risteyksen saneeraus JA Etelä-Tuusulan yritystonttien lisäämiseksi (alueideoita).
  • Sarianna Laitinen (kok.valtuustoryhmän puolesta): Työllistä Tuusulalainen nuori asuntomessujen yhteydessä JA Yrittäjyyskasvatus mukaan asuntomessusuunnitteluun.
  • Ari Nyman (kesk.): Valtuustoaloite vaihtoehtoisen hallintomallin valmistelusta.
  • Veikko Seuna (tupu): Istutetaan puita Tuusulan julkisissa toimipisteissä.
  • Seppo Noro (vas.): Subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttaminen
Sitten vielä kyselytunti: Risto Rämöllä oli 10.10 kysymyksiä, joihin nyt vastataan:
1. Minkälaiset summat maksettu konsulteille johtamisjärjestelmän kehittämiseen + mihin kirjattu? Vastaus: 2015-2016 aikana yhteensä uuteen kuntalakiin, hallintosääntöön ja johtamisjärjestelmän kehittämiseen n. 70 000€
2. Arvio siitä, miten vaikuttanut työntekijöiden työmäärään. Vastaus: Pormestarimallin osuus ei merkittävä, kokonaisuus on työllistänyt etenkin kunnansihteeriä ja ennen kaikkea johtoryhmää.

Lisäksi muita kysymyksiä liittyen mm. asuntomessuihin, säiepaviljonkiin ym., joihin Marko Härkönen vastasi hyvin. Kaikki ei näiden osilta ole mennyt kuin Strömsössä. 

Sellaista se! Kello 21.52 kokous kyselytunteineen päättyi. 

sunnuntai 12. maaliskuuta 2017

Tuusula - Ilmastotekijä


Ilmastonmuutos on oman aikamme suurimpia haasteita. Se vaikuttaa paitsi ympäristöön ja luontoon, myös suoraan ihmisiin muuttuvien olojen ja esimerkiksi sään ääri-ilmiöiden kautta. Kansainvälisesti on todettu, että ilmastonmuutos tulisi pysäyttää alle kahteen asteeseen, jos haluamme välttää katastrofaaliset seuraukset.

Joulukuussa 2015 Pariisissa solmittiin kansainvälinen ilmastosopimus, jonka tarkoitus on olla kehikko, jolla ilmastonmuutosta hillitään vuodesta 2020 eteenpäin. Suomen on kannettava tämän sopimuksen toteutuksesta oma vastuunsa. Suomessa muun muassa kuntien ilmastotoimilla on merkitystä siinä, millainen tulevaisuus meillä on.

Tuusula on ollut mukana KUUMA-kunta projektissa, jossa joukko kuntia on halunnut konkretiaa ilmastotavoitteiden toteuttamiseksi. Kunnat ovat muun muassa solmineet työ- ja elinkeinoministeriön kanssa energiatehokkuussopimuksia, toteuttavat kiinteistöjen energiakorjauksia ja kouluttavat ekotukihenkilöitä. Tuusulassa onkin onnistuttu jo pienentämään jonkin verran esimerkiksi asukkaiden energiankulutusta ja tieliikenteen päästöjä

Tekemistä riittää edelleen ja voimmekin Tuusulassa esimerkiksi kehittää esimerkiksi ympäristöystävällisiä tapoja liikkua. Tätä pitävät tärkeänä myös Tuusulan asukkaat, joilta kysyttiin mielipidettä ilmastoasioihin ja niiden priorisointiin vuonna 2010. Tuusulalaisilta kysyttiin kuinka he haluaisivat kunnan vaikuttavan ilmastonmuutokseen ja suurimpana tekijänä vastaajat näkivät joukkoliikenteen kehittämisen. Tämä on ollut jatkuva murheenkryyni Tuusulassa. Onneksi valtuuston enemmistö kannatti Tuusulan liittymistä HSL:n vuoden 2018 alusta, joten tähän asiaan on tulossa helpotusta.

Lisäksi ihmiset halusivat, että kunta kannustaa autottomuuteen ja että kunta säilyttää laajoja hiilidioksidia sitovia metsäalueita. Metsäalueiden säilyttäminen tukee myös muita ympäristötavoitteita kuten metsälajien monimuotoisuuden säilyttämistä.

Tein helmikuussa valtuustoaloitteen “Luontolahja 100-vuotiaalle” jotta Tuusulan kuntakin suojelisi metsäalueitaan lahjana satavuotiaalle Suomelle. Näitä toimia toteuttamalla Tuusulalla on mahdollisuudet kehittyä todelliseksi ilmastotekijäksi!

Kuntien luontoteoilla on väliä



Luontomme monimuotoisuus köyhtyy huimaa vauhtia. Esimerkiksi metsäelinympäristöissä elää 814 uhanalaista lajia ja metsät on ensisijainen elinymäristö 36 prosentille uhanalaiststa lajeista. Samaan aikaan 70 prosenttia metsäelinympäristöistä itsessään on uhanlaisia. Kiihtyvä luonnontalouskäyttö uhkaa suistaa lajit ja ekosysteemit yhä huonompaan jamaan.

Kunnilla on oma vastuunsa kauniin suomalaisen luonnon pelastamisessa.  Puhtaan ilman, puhtaan juomaveden, virkistyksen ja monimuotoisuuden kannalta tärkeitä elinympäristöjä on tärkeää huomioida kaavoituksessa. Lähivirkistysalueet ovat tutkitusti tärkeitä myös ihmisten hyvinvoinnille ja terveydelle. Kaavoituksessa on muistettava säilyttää viherverkosto ja vaalia vapaita rantoja

Tuusulallakin on myös useita mahdollisuuksia samalla pitää huolta luonnosta ja tehdä alueesta entistäkin hienompi retkeilykohde.

Tuusulanjärvi on arvokas paitsi luonnoltaan myös kulttuurihistoriallisilta arvoiltaan. Sen rannalta löytyy muun muassa Aleksis Kiven kuolinmökki ja järvi itsessään on monipuolinen retkeilyjärvi. On tärkeää laatia yhdessä Järvenpään kanssa visio Tuusulanjärven alueen kehittämisestä kestävästi niin, että luonto- ja kulttuurihistorialliset arvot eivät kärsi. Kaavoittaessa tulee olla tarkkana ettei rantoja kaavoiteta eikä kuormitusta järvelle aiheuteta. Myös esimerkiksi Sarvikallion alueelle tulisi muodostaa luonnonsuojelualue.

Suomi on sitoutunut kansanväliseen tavoitteeseen suojella 17 prosenttia elinympäristöistä. Tämä on välttämätöntä, jos haluamme pysäyttää meneillään olevan sukupuuttoaallon. Suomen luonto muodostuu myös kuntien metsistä, järvistä ja perinnemaisemista. Siksi kuntien on myös kannettava vastuu luonnonsuojelutavoitteista - lajien selviytymisestä. Meidän on suojeltava luontoa, jota ilman meitä ihmisiäkään ei olisi. Myös Tuusulassa.


perjantai 10. maaliskuuta 2017

Tuusulan kouluista maailman parhaat!

Me vihreät haluamme, että Tuusulan koulut ovat maailman parhaita kouluja. Sellaisia, joissa jokaisella on oikeus oppia ja olla oma itsensä. Sellaisia, joissa jokainen saa edetä itselle sopivassa tahdissa ja panostaa erityisesti omiin mielenkiinnonkohteisiin. Haluamme, että Tuusulan kouluissa ketään ei kiusata, ei oppilaita eikä opettajia, ja että oppilaat saavat vaikuttaa heitä koskeviin asioihin. Haluamme myös, että oppilaat saavat apua ennaltaehkäisevästi pulmiinsa, niin koulunkäynnissä kuin myös muilla elämänalueilla. Hyvä peruskoulu on hyvinvointipalveluiden peruspilari joka kantaa pitkälle.



Tuusulassa on tehty paljon hyvää työtä koulutuksen kehittämisen eteen. Uusi opetussuunnitelma on otettu käyttöön ja hyvin vastaan, jokainen Tuusulan koulu on Liikkuva koulu ja oppilaita on osallistettu kysymällä mm. koulujen loma-ajoista. Lisäksi erityisopetuksen resurssia on lisätty ja painopistettä siirretty lähikouluihin siten, että mahdollisimman moni pystyisi opiskelemaan omassa lähikoulussa.

Jatkossa tärkeää on huolehtia, että resurssit jakautuvat tasa-arvoisesti. Oppilaalla on yhtä suuri oikeus opetukseen, työrauhaan ja oppilashuollon palveluihin myös isoissa kouluissa. Kouluja ei saa asettaa vastakkain resursseja jaossa vaan samojen periaatteiden tulee koskea kaikkia kouluja. Tärkeää on myös, että opetus- oppilashuolto- ja tukihenkilöstöllä on työrauha päättäjien taholta. Muutamankin päivän lomautukset vie pohjaa koko lukuvuoden kehittämiseltä, innostukselta ja motivaatiolta.

Oppilas- ja opiskelijakuntatoimintaa tulee kehittää edelleen niin, että oppilaat pääsevät aidosti vaikuttamaan asioihin. Lisäksi jokaiseen kouluun tulee perustaa kouluruokatyöryhmä. Kouluruoka on nimittäin asia, mikä eniten puhututtaa jokaisessa Nuorisovaltuuston järjestämässä Nuorten Tuusula-tapahtumassa vuosi toisensa jälkeen.

Tuusulassa voi turvallisin mielin lähettää lapsen tai nuoren kouluun ja luottaa siihen, että hänestä pidetään huolta ja häntä arvostetaan. Huolehditaan, että näin on jatkossakin, ja oikeastaan vielä paremmin!

maanantai 6. maaliskuuta 2017

Tehdään yhdessä pormestarimallista avoin!

Kirjoitus julkaistiin Keski-Uusimaassa 6.3.2017


Viime päivien suurin keskustelunaihe on ollut Tuusulan suurimman puolueen Kokoomuksen toiminta ehdokasasettelussa. Surullisena olemme seuranneet sivusta paitsi tätä toimintaa, myös sitä miten tähän on liitetty suoraviivaisesti keskustelu Tuusulan siirtymisestä pormestarimalliin.

Me Vihreät näemme, että pormestarimalli on nimenomaan pelaamisen ja poliittisen kähmimisen vastakohta, joka tarjoaa kuntalaisille suoran ja tasapuolisen yhteyden päätöksentekoon. Pormestari edustaa koko valtuustoa ja johtaa kuntaa yhdessä kansliapäällikön kanssa valtuuston hyväksymän pormestariohjelman ja strategian mukaisesti.

Pormestari ei ilmesty mistään tyhjästä annettuna, kähmittynä ja suhmuroituna, vaan valtuutetut yhdessä valitsevat hänet pormestariohjelman pohjalta. Valtuutetuilla ja valtuustoryhmillä on paljon keinoja vaikuttaa siihen, millä tavalla neuvotteluja käydään ja valintaan päädytään. Kun toivottavasti heti vaalien jälkeen kaikkien ryhmien pormestariehdokkaat on selvillä, on täysin mahdollista käydä läpi eri ehdokkaiden ohjelmat, taustat, sidosryhmät ja sitä kautta arvioida puolueettomuutta ja tasapuolisuutta suhteessa eri toimijoihin.

Pormestarin työtä on myös mahdollista tehdä avoimesti esimerkiksi avaamalla kalenteri kuntalaisille, pitämällä säännölliset tapaamisajat kaikissa kuntakeskuksissa, olemalla kuntalaisten tavoitettavissa niin livenä kuin netissäkin ja maksamalla omat - ja vain omat - lounaat. Lisäksi pormestarin tasapuolista yhteistyötä kaikkien ryhmien kanssa on täysin mahdollista seurata. Kaikki tämä on vain tahdosta kiinni.

Huolen ja synkistelyn sijaan meidän tulee nyt katsoa tulevaisuuteen toiveikkaana ja tehdä Tuusulan uudesta johtamisjärjestelmästä timanttinen: huolehtia että valta jakautuu avoimesti ja tasapuolisesti ja että sitä käytetään viisaasti kuntalaisten hyväksi.

Ilona Toivanen
Avoimesti pormestariehdokas (Vihr.)

Tuusula

sunnuntai 5. maaliskuuta 2017

Kunta olemme me kaikki

(Kirjoituksesta julkaistu hieman tiivistetty versio myös Keski-Uusimaa-lehdessä 12.3.2017)

Tuusulassa on otettu isoja harppauksia eteenpäin avoimuuden ja kuntalaisten osallistamisen saralla viimeisen kymmenen vuoden aikana. Pelkästään tällä valtuustokaudella on esimerkiksi aloitettu valtuuston kokousten striimaus, kehitetty kuntalaisiltojen konseptia, järjestetty kyselyjä kuntalaisille mm. strategiaan liittyen ja kysytty niin huoltajilta kuin oppilailtakin mielipidettä koulujen loma-aikoihin.




Omalta osaltani olen pyrkinyt olemaan avoin kuntalaisten suuntaan laatimalla kaikista valtuuston kokouksista heti kokouksen jälkeen kokousraportin johon olen tiiviisti koonnut kokouksessa käsitellyt asiat. Nämä kokousraportit on luettavissa täältä. Lisäksi olen pyrkinyt vastaamaan esimerkiksi Tuusula-fb-ryhmässä kuntalaisten kysymyksiin erilaisista ajankohtaisista asioista tai ohjannut heidät etsimään tietoa oikeista paikoista tai kysymään oikeilta ihmisiltä.


Ensiksi, näkisin että ensi valtuustokaudella on entistä tärkeämpää käydä ennakoivaa keskustelua päätöksentekoon tulevista asioista. Kuntalaiset pitää osallistaa esimerkiksi asiantuntijaraadin keinoin ottamaan kantaa niin kaikkiin palveluihin kuin kaavoitukseenkin. Kouluverkkokeskustelua voisi käydä raadissa jossa olisi edustettuna kaikkien koulujen vanhempainyhdistysten ja oppilaskuntien edustus, varhaiskasvatuspalveluita voisi pohtia pienten lasten vanhemmat ja lapset jne.


Hienoa olisi myös saada budjettiprosessista entistä avoimempi kuntalaisille seurata ja osallistua, jopa mahdollisten vaihtoehtoisten esitysten muodossa.


Toiseksi, pormestarin tulee olla kuntalaisten tavoitettavissa niin livenä kuin netissäkin. Luotan siihen, että jatkossa sekä pormestari että johtavat viranhaltijat osallistuvat myös somekeskusteluihin kertomalla tietoa ihmisiä askarruttavista asioista. Se ei tarkoita, että jankkaavaan  keskusteluun täytyy jäädä mukaan.

Kolmanneksi, vapaaehtoistyö tulee saada valjastettua entistä paremmin palveluiden tuottamisen käyttöön. Vapaaehtoiset vanhemmat voisi pitää nuorisotiloissa nuorten kahvilaa loma-aikoina, ympäristöyhdistys putsata tienvarsien haittalajeja ja yhdistykset järjestää toimintaa ja tapahtumaa niin että kunta tarjoaisi alustan toimia, tukea tarvittavissa yksityiskohdissa ja osallistuisi tiedottamiseen. Tämä on ollut työn alla pitkään ja ottanut pieniä askelia eteenpäin, mutta paljon on yhä tehtävä. Kunnassa on paljon osaamista ja asiantuntemusta mitä voisi käyttää paremmin kaikkien kuntalaisten hyväksi.

lauantai 4. maaliskuuta 2017

Nuorisotyö Tuusulassa: Missä mennään 2017?

Haikein mielin luovun nuorisolautakunnan puheenjohtajuudesta tämän kauden päätteeksi ja jään seuraamaan miten sujuu toimialan jakautuminen kahdelle eri sektorille. Tässä hieman kertaan tämän valtuustokauden tapahtumia, lyhyitä nostoja siitä mitä ollaan tehty ja mitä ajattelisin että tulevaisuudessa voisi tehdä vielä enemmän, lisää ja paremmin alueellisen nuorisotyön puolella, joka siirtyy kulttuuri- ja liikuntapalveluiden yhteyteen.  


Olen hieman avannut nuorisotyön murrosta myös täällä.


Jokelan Graffitiseinä toteutettiin allekirjoittaneen ja Sarppa Heiskasen (Tupu) aloitteesta.




Mitä neljän vuoden aikana on tapahtunut?


  • Olemme toteuttaneet Tuusulan kunnan strategiaa ja siirtyneet yhteiskäyttötiloihin kampus-ajattelun hengessä kaikissa kuntakeskuksissa. Jokelassa Monari on koko ajan toiminut yhteisissä tiloissa mm. Kirjaston ja kansalaisopiston kanssa ja Lahelassa Terttu seurakunnan kanssa. Riihikalliossa avattiin kauden alkuvaiheissa uusi Kertsi iltapäiväkerhon ja musiikkiluokan kanssa yhteisissä tiloissa,  Kellokoskella Nuorkka muutti vuodenvaihteessa kirjaston kanssa samaan kiinteistöön. Hyrylässä on Einari kirjaston tiloissa. Mestasta luovuimme kokonaan. Hyrylään on lisäksi tulossa yhteiskäyttötilat seurakunnan kanssa uuteen seurakuntakeskukseen vielä tämän vuoden aikana.
  • Nuorisotiloja on edelleen paljon esim. Naapurikuntiin verrattuna, mutta kunnan rakenteen huomioiden se on myös perusteltua.
  • Nuorten tilakäyntien vähennyttyä nuorisotyön painopiste on siirtynyt joka puolella tilatyöskentelystä nuorten kohtaamiseen enemmän siellä missä nuoret liikkuu.
  • Vapaaehtoistyötä on laajennettu kouluttamalla vapaaehtoisia vanhoista nuorista.
  • Yhteistyötä on laajennettu koulujen, vanhempainkerhojen, kulttuuri- ja liikuntatoimen ja muiden toimijoiden kanssa.
  • Osallistavaa budjetointia pilotoitiin 2016 syksyllä Jokelassa, jolloin Nuva-vaalien yhteydessä nuoret sai äänestää mitä haluaisivat hankkia Monarille. Tätä on tarkoitus laajentaa entisestään.
  • Nostettu Nuorisovaltuuston roolia: 2016 lopussa uuteen hallitussääntöön kirjattiin nuorisovaltuutettujen edustus kaikissa lautakunnissa, sekä oikeus tuoda aloitteita valtuustoon siten, että ne käsitellään normaalien valtuustoaloitteiden tapaan.
  • Investoitu Graffitiseinä Jokelaan, vastaavanlaisen seinän on tarkoitus nousta myös Hyrylään ja Kellokoskelle. Maalaukset on ollut upeita ja vaihtelee muutaman kuukauden välein. Oltu mukana skeittiparkkien ja lähiliikuntapaikkojen suunnittelussa.


Mitä seuraavaksi?


  • Aloitteeni koulunuorisotyön kehittämisestä: Entistä aktiivisempi ja suunnitelmallisempi yhteistyö yläkoulujen kanssa auttaa siihen, että yhä enemmän nuoria tavoitetaan
  • Kirjastonuorisotyö: Vihreät on huolissaan etenkin poikien syrjäytymiskehityksestä. Tähän vaikuttaa paljon myös nuorten suhtautuminen lukemiseen. Kynnystä tarttua kirjaan voidaan madaltaa monin tavoin ja yksi näistä on se, että kirjastot tulevat nuorille tutuiksi ja turvallisiksi paikoiksi, mistä ei heitetä ulos vaan kannustetaan viettämään aikaa.
  • Pop-up- tilat kouluilla ja mahdollisissa tulevaisuuden kaupallisissa keskuksissa: Tilojen tulee mennä sinne, missä nuoret ovat luonnostaan, ei erilleen nuorten maailmasta.
  • Aktiivinen yhteistyö kouluinvestoinneissa ja remonteissa niin, että kouluille saadaan nuorille hengailupaikkoja myös illoiksi. (mm. Monio, Kellokosken yhtenäiskoulu ja Hyökkälän koulu nyt lähimpinä)
  • Nuorten osallistaminen muutenkin kuin nuorisovaltuuston kautta: esim. Talokokoukset ja yläasteiden ja toisen asteen koulutuksen oppilas- ja opiskelijakuntien kanssa tehtävä yhteistyö. Nuoria tulee osallistaa kaikilla heitä koskettavilla osa-alueilla, ei vaan nuorisopalveluiden järjestämissä tapahtumissa. Hieno esimerkki tästä oli se, että oppilaat sekä ala- että yläasteilla saivat syksyllä 2016 ensimmäistä kertaa ottaa kantaa koulujen loma-aikoihin Tuusulassa. Lisää tällaisia!

    Jokelan graffitiseinä aurinkoisessa pakkassäässä

Siinä muutamia päällimmäisiä ajatuksia, jotka tähtää ihan jokaisen nuoren hyvään arkeen ja elämään ja siihen, mitä alueellinen nuorisotyö voi yhdessä kulttuuri- ja liikuntapalveluiden kanssa kehittää. Tässä tekstissä ei nuorten syrjäytymistä tai kohdennettua nuorisotyötä käsitelty laisinkaan, se ansaitsisi oman tekstin kokonaan se..