torstai 6. joulukuuta 2018

Itsenäisyyspäivän tervehdyspuheenvuoro Tuusulassa

Alla Tuusulan kunnan itsenäisyyspäiväjuhlassa lausumani tervehdyspuheenvuoro.

Hyvät juhlavieraat, arvoisat sotiemme veteraanit, on ilo juhlia kanssanne täällä Hyrylässä tänään 101-vuotiasta Suomea, tervetuloa.



Työskentelen 8. luokkien erityisopettajana Jokelan yläasteella ja tänä vuonna vastuullamme oli toteuttaa itsenäisyyspäivän juhliminen. Loistava lukiolaisten draamaryhmä esitti juhlassa kohtauksen Tuntemattomasta Sotilaasta. Kun yhdeksäsluokkalaiset pojat lauloivat megafonien läpi elämää juoksuhaudoissa, kulki kylmät väreet opettajankin käsivarsilla:

Emme tienneet kun läksimme silloin, kuka joskus palata voi.

Joka vuosi itsenäisyyspäivänä Yle näyttää televisiosta Tuntemattoman sotilaan, muistutuksena kaikille minkälaisten uhrausten kautta Suomen itsenäisyyttä on puolustettu.

Myös yhtenäisen peruskoulun kautta siirrämme historiatietoisuutta sukupolvelta toiselle. Vuosi sitten Lepolan koulun Suomi-100-juhlassa tyttäreni lauloi antaumuksella ja painokkaasti siniristilippua. Perinteillä pidämme huolen siitä, että suuret uhraukset ja historiamme eivät jää unohduksiin. Me emme unohda.

Myös oppilaat pääsivät juhlan jälkeen itse pohtimaan isänmaallisuutta ja mitä se heille merkitsee. 14-vuotiaan Suomi näyttäytyy erilaisena kuin 34-vuotiaan, tai 84-vuotiaan Suomi. Toisaalta löytyy paljon arvostusta myös samankaltaisiin asioihin. Arvostamme kaikki vapautta, rakastamme kaunista ja puhdasta luontoamme. Arvostamme peruskouluamme ja laadukasta varhaiskasvatustamme. Vaalimme rauhaa ja olemme ylpeä pohjoisen kansa. Samankaltaisia sanoja nousee esiin, kun puhumme Suomesta. Luonto. Sauna. Suo. Suomenhevonen. Itsenäisyyspäivä. Makkara. Ruisleipä. Karjalanpiirakat. Samoja sanoja niin 14-vuotiaalla kuin 84-vuotiaallakin. Ei yhtenäiskulttuuri mihinkään ole kadonnut.

Hyvät juhlavieraat, arvoisat sotiemme veteraanit. Vaikeina sotavuosina koko Suomi osallistui puolustamaan maamme itsenäisyyttä, turvaa ja rauhaa. Rintamalla, huoltojoukoissa, kotona ja kaikkialla. Nuoret pojat lähtivät kotoa puolustamaan isänmaata, antaen elämänsä kohtalon käsiin. Sormukset lahjoitettiin, jotta saatiin sotavarusteita.

Sodan jälkeen, koko Suomi osallistui jälleenrakentamiseen. Korjattiin tiet, sillat ja tehtaat, rakennettiin rintamamiestalot, asutettiin sotilaat ja siirtoväki ja huolehdittiin kaatuneiden perheistä. Raaka-aineista ja elintarvikkeista oli pulaa ja niiden saantia säännösteltiin. Jokainen osallistui ja Suomi saatiin taas jaloilleen.

Huhtikuussa 2018 Suomen puolustusvoimat järjestivät ensimmäistä kertaa maanpuolustuksen erikoiskurssin teemanaan ilmastonmuutos. Maanpuolustuskurssien johtaja Mika Kalliomaa totesi, että ilmastonmuutoksen vaikutukset - hupeneva juomavesi ja viljelymaa, romahtavat kalakannat, energiakriisi ja taloudellisen romahduksen riski - vaikuttavat myös Suomen turvallisuuteen. “Sotilaana päätelmäni oli, että jos pahimmat ennusteet käyvät toteen, siitä syttyy sota. Velvollisuuteni upseerina on ennaltaehkäistä tätä kehitystä,” Kalliomaa sanoo Vihreän Langan haastattelussa.

Myös ekonomisti Jussi Ahokas on todennut, että ilmastonmuutoksesta voisi puhua jopa sotatilana, jossa otettaisiin käyttöön kriisiaikojen ja sotatalouden opit. Kun sodassa taloutta muutetaan ripeästi ja maata puolustetaan suhdanteista riippumatta, pitäisi samanlainen ote ottaa nyt taisteluun ilmastonmuutosta vastaan.

Aiemmat sukupolvet ovat uhranneet kaiken meidän turvallisen tulevaisuutemme eteen. Tulevat sukupolvet odottavat samaa nyt meiltä. Tarvitsemme yhteistä rintamaa maamme ja maapallomme puolustamisessa. Tarvitsemme uhrauksia, jotka koskevat meitä kaikkia, oli kyseessä sitten lihansyönti, lentäminen tai fossiilisten polttoaineiden käyttö. Tarvitsemme toimia niin yksilöllisellä, kunnallisella, kansallisella kuin globaalilla tasolla. Tulevaisuus näyttää pystyykö oma sukupolveni samaan mihin isovanhempieni sukupolvi pystyi. Vähempään ei ole varaa.

Rakkautemme maatamme kohtaan, ja ylpeys sen itsenäisyydestä tarkoittaa meille ensisijaisesti rauhaa ja vapautta. Rauhaa pidämme yllä joka päivä ja sitä työtä teemme aktiivisesti koko ajan. Se on työtä jota täytyy jatkaa, pitkäjänteisesti ja johdonmukaisesti. Rauhan vaaliminen ja kansainvälinen yhteistyö on äärimmäisen tärkeää myös ilmastonmuutoksen torjunnassa. Mitään ei ole vielä menetetty ja meillä on kaikki mahdollisuudet käsissämme.

Hyvät juhlavieraat, Tuusulalaiset, kunnioitetut sotiemme veteraanit. Täällä Tuusulassa elämme keskellä Suomen kauneinta luontoa. Tuusulanjärvi välkkyy jäisenä talvisessa auringossa, Sarvikallion jylhät seinämät nousevat kohti sinistä taivasta. Lenkkeilijän hengitys huuruaa ja hymy nousee kasvoille. Tuusulassa osataan arvostaa tätä puhdasta luontoa.

Viime vuonna osana Suomen 100-vuotisen historian juhlintaa Tuusula osallistui luontolahja 100-vuotiaalle Suomelle-kampanjaan ja päätti suojella noin 100 hehtaaria luontoa. Nautitaan tästä upeasta luonnostamme. Metsät ovat paitsi hyväksi ihmisille, myös hiilinieluina planeettamme keuhkot. Annetaan niiden kasvaa.

Jokelan yläasteen itsenäisyyspäiväjuhlassa lauloi musiikkiryhmä Haloo Helsingin kappaleen Tuntematon, jonka lainaus sopii hyvin tervehdykseni loppuun:

Maailma hei, älä anna sun valojen sammua, vaikka joskus kaiken täytyy tummua, niin seuraava sekuntimme on korvaamaton.

Hyvät juhlavieraat, kunnioitetut sotiemme veteraanit, haluan toivottaa teille kaikille valoisaa ja kaunista Suomen 101-vuotisjuhlaa ja itsenäisyyspäivää sekä toivottaa teidät vielä kertaalleen tervetulleeksi juhlimaan sitä yhdessä.

Kiitos.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti