torstai 24. tammikuuta 2019

Mielipide: Seksuaalinen häirintä ja nuoret

Allaoleva kirjoitus on julkaistu keski-Uusimaassa 24.1.2019 vastineena pari päivää aiemmin ilmestyneen artikkeliin. Oikaisu tehtiin myös artikkeliin itseensä.





Päivän keski-Uusimaassa (22.1) Tuusulalainen valtuutettu Pasi Huuhtanen (PS) kertoo valtuustokysymyksestään, joka koskee Tuusulan kunnan toimia vuoden 2016 seksuaalirikosten uhrien tukemiseksi. Hän viittaa kysymyksessä ja lehtijutussa nuorisolautakunnan puheenjohtajan, eli allekirjoittaneen, lausumaan nuorisolautakunnan kokouksessa siitä miten ”tytöille on opetettu, miten kuuluu käyttäytyä tällaisissa tilanteissa.”

Keskustelu, joka nuorisolautakunnassa käytiin kokouksen keskusteluasioissa, koski vuoden 2015 THL:n kouluterveyskyselyä ja siinä(kin) ilmennyttä nuorten kokemaa seksuaalista ahdistelua ja häirintää. Esimerkiksi vuoden 2017 kouluterveyskyselyssä todettiin perusopetuksen 8. ja 9.luokkalaisista noin joka viidennen kokeneen häirintää ja häirinnän kohdistuvan merkittävästi useammin tyttöihin kuin poikiin. Kyseessä ei siis ole mikään uusi eikä mitätön ilmiö vaan nuoret ovat kokeneet seksuaalista häirintää ahdistavan paljon. Tästä ilmiöstä ja siihen puuttumisesta Tuusulassa keskustelimme nuorisolautakunnassa. Nuorisolautakunnassa ei kaudellani käsitelty todettuja seksuaalirikoksia tai niiden uhreja.

On loistavaa, että keskustelu seksuaalisesta häirinnästä ja ahdistelusta on näin aktiivista ja että siihen puututaan. Ensisijainen tapa puuttua on se, että kaikki ovat tietoisia siitä kuinka todella väärin seksuaalinen ahdistelu ja häirintä on ja puuttuvat siihen. Kasvattamalla lapset kunnioittamaan toisten rajoja ja ohjaamalla toimintaa tämänsuuntaiseksi myös väärin käyttäytyvien aikuisten parissa on välttämätöntä. Uhrin vastuulla ei ole ennaltaehkäistä häirintää, vaan vastuu on häiritsijällä ja osin myös ympärillä olevilla ihmisillä, jotka tapahtumia seuraa.

Samaan aikaan on tärkeää, että nuorten kokema häirintä ja ahdistelu tuodaan julki, ja tähän viittaa Huuhtasen lainaama kommenttini. Jotta esimerkiksi kouluissa voidaan kitkeä vahingollista toimintaa, oli kyse sitten kiusaamisesta, häirinnästä tai ahdistelusta, tarvitsee henkilökunta tiedon tapahtumista. Tämä ei luonnollisesti ole ainoa toimenpide häirinnän kitkemiseksi, vaan yksi edellytys, jotta asioihin voidaan tarttua.

Ilona Toivanen (vihr.)
Nuorisolautakunnan puheenjohtaja 2013-2017
Tuusula